Terrafamea ei olisi ilman keskustaa
Kaivosyhtiö Terrafamen tarinaan kirjoitettiin perjantaina jälleen uusi luku.
Yhtiön yksityiset rahoittajat sijoittavat Terrafameen uuden 200 miljoonan dollarin eli runsaan 170 miljoonan euron panostuksen.
Lisäraha käytetään paitsi kaivoksen ylösajamiseen myös sähköautojen akkukemikaaleja valmistavan tehtaan suunnitteluun ja alkuvaiheen pääomatarpeeseen.
Investointipäätös nikkeli- ja kobolttisulfaatteja valmistavan tehtaan rakentamisesta tehdään ensi keväänä. Tuotannon on määrä käynnistyä vuonna 2020.
Tehdas toisi Kainuuseen sata uutta työpaikkaa.
Valtion rahaa ei nyt tarvittu.
Elinkeinoministeri Mika Lintilä iloitsikin perjantaina, että järjestelyn myötä valtio saa pienemmällä omistusosuudella entistä arvokkaamman yhtiön.
Perjantain hyvien uutisten äärellä on syytä palauttaa mieliin Talvivaaran kaivoksen lähihistoria.
Juha Sipilän hallitus sai perinnökseen konkurssikypsän, lähes alasajetun kaivoksen, joka kärsi vakavista ympäristöongelmista.
Uusille ministereille jaettujen muistioiden viesti oli karu. Vaihtoehtoja oli vain kaksi, koko kaivoksen lopullinen alasajo tai malmien louhinnan käynnistäminen uudelleen.
Elinkeinoministeri Olli Rehnin valmistelusta Sipilän hallitus valitsi jälkimmäisen vaihtoehdon.
Kaivoksen toiminnan ylösajoa varten perustettiin uusi yhtiö, Terrafame.
Sen hallituksen puheenjohtajaksi löydettiin Lauri Ratia, yksi Suomen kokeneimmista hallitusammattilaisista.
Rehn antoi Terrafamelle tiukan määräajan, jonka puitteissa ympäristöasiat piti saada kuntoon ja toiminta kannattavaksi.
Oppositiopuolueista SDP tuki kaivoksen toiminnan jatkamista.
Sen sijaan vihreät ovat näihin päiviin saakka vaatineet äänekkäästi Talvivaaran lopullista sulkemista.
Myös vihreiden uusi puheenjohtaja Touko Aalto on profiloitunut Talvivaaran tappajana.
Vuosi sitten pääministeri Juha Sipilä kävi tutustumassa Talvivaaran tilanteeseen ja totesi, että siellä on tehty ihme.
Ympäristöasiat oli saatu hallintaan ja toiminnan ylösajo eteni aikataulussa.
Vihreiden kritiikkiä Sipilän arviot eivät vaimentaneet, päinvastoin.
Argumentoinnin tasosta kertoo se, että puolueen silloinen puheenjohtaja Ville Niinistö moitti Sipilän esiintymistä televisiouutisissa Terrafamen pipo päässä.
Valpas media löysi tosin nopeasti vanhan kuvan Niinistöstä Talvivaaran kypärä päässään.
Myös vihreiden uusi puheenjohtaja Touko Aalto on profiloitunut Talvivaaran tappajana.
Joulukuussa 2016 hän esitti, että Terrafamen pääomittamiseen ehdotettu 100 miljoonaa euroa olisi pyyhitty pois valtion budjetista.
Aalto saattaa tänään toivoa, että hänen vuoden takainen ennusteensa painuisi armeliaan unohduksen yöhön.
Hän perusteli nimittäin määräraha-aloitettaan näin: ”Kaivoksen alasajo maksaa, mutta väistämättömän lopputuleman pitkittäminen maksaa vielä enemmän.”
Vihreiden pettymystä lievittänee se, että Terrafamen uusi kaivos edistää sentään sähköautoilua, joka on myös vihreiden suuressa suosiossa.
Valtio on sijoittanut vuosien varrella Talvivaaraan noin puoli miljardia euroa.
Nyt voidaan pitää todennäköisenä, että veronmaksajat saavat vähintään tuon rahan takaisin kohtuullisessa ajassa.
Pohjoisen Suomen keskustalaisilla oli takavuosina tapana sanoa, että ilman keskustaa ja golf-virtaa pohjoisessa ei olisi elämää.
Nyt voidaan todeta, että ilman Olli Rehnin, Juha Sipilän ja koko hallituksen rohkeita ratkaisuja Terrafamea ja Talvivaaran kaivosta ei olisi enää olemassa eikä akkukemikaaleja valmistavan tehtaan perustamisesta olisi toivoa.