Tasa-arvokeskustelu saa jatkuvasti uusia kierroksia
Keskustelu miesten ja naisten tasa-arvosta saa jatkuvasti uusia ulottuvuuksia niin meillä kuin muuallakin.
Yhdysvalloissa seurataan henkeä pidätellen uskomattoman katkeraksi kääntynyttä korkeimman oikeuden tuomarin nimitysprosessia.
Senaatin kuulemisen pääkysymykseksi on noussut, syyllistyikö presidentti Donald Trumpin ehdokas 1980-luvulla kotibileissä 15-vuotiaan tytön ahdisteluun.
Silloinen koulutyttö tuli nyt omalla nimellään ja kasvoillaan todistamaan tapahtumista senaatille. On vaikea uskoa, että hän olisi rohjennut tulla esiin ilman viime vuonna valtavan laajaksi kasvanutta metoo-kampanjaa.
Tuomariehdokas on kiistänyt naisen kertomuksen todenperäisyyden. Senaatti ei kyennyt päättämään, kumpaa uskoa. FBI sai viikon aikaa selvittää, mitä noissa kotibileissä tapahtui yli 30 vuotta sitten.
Ahdistelusyyte on tietysti vakava tuomariehdokkaan uskottavuuden kannalta. Mutta kiistassa on vähintään yhtä paljon kyse Yhdysvaltain jyrkkenevästä kahtiajaosta republikaanien ja demokraattien heimoihin. Niiden on vaikea kyetä yhteistyöhön enää missään asiassa.
Suomessa tunteet kävivät pari viikkoa korkeina ulkoministeri Timo Soinin aborttikannanotoista. Soini sai lopulta luottamuslauseen eduskunnalta selvin numeroin, mutta asia ei varmaan tullut sillä selväksi.
Aiheeseen palataan varmasti vaalikentillä vielä moneen kertaan.
Vähän rauhallisempi mutta asiallisesti varsin tärkeä keskustelu on viriämässä vanhojen herrakerhojen avaamisesta naisille.
Pörssiklubi hyväksyi äänestyksessään muutama päivä sitten naisten jäsenyyden. Lopullinen päätös puuttuu vielä, mutta lopputulos lienee selvä ja luonnollinen.
Pörssiklubin jäsenkunta koostuu perinteisesti yritysjohtajista ja muista liike-elämän vaikuttajista. Naisten osuus tässä joukossa kasvaa hitaasti mutta varmasti. Olisi kovin omituista, jos vaikkapa pörssiyhtiön toimitusjohtajan sukupuoli estäisi jäsenyyden pörssiklubissa.
Samaa keskustelua käydään myös 140-vuotiaalla Helsingin Suomalaisella Klubilla. Näkyvät kokoomuspoliitikot ovat eronneet tai eroamassa klubista sillä perusteella, että se ei ota naisia jäsenikseen.
Kokoomuslaisten protestissa haiskahtaa vaalitaktiikka, onhan Suomalaista Klubia totuttu pitämään porvareiden linnakkeena. Kokoomuksen puoluetoimistokin on klubin vuokralainen.
Vaalien lähestyessä kokoomus haluaa naisäänestäjien menettämisen pelossa ottaa etäisyyttä vuokranantajaansa. Huomattakoon, että klubin puheenjohtajana toimii tunnettu kokoomuslainen, Akavan entinen puheenjohtaja Matti Viljanen.
Myös suljettujen herrakerhojen aika on ohi, jos niihin keskittyy merkittävää taloudellista tai poliittista vaikutusvaltaa.
Kaikki edellä kerrotut esimerkit kertovat kulttuurin muutoksesta.
Metoo-kampanja muutti miesten ja naisten yhteiselämän pelisääntöjä toivottavasti pysyvällä tavalla. Myös suljettujen herrakerhojen aika on ohi, jos niihin keskittyy merkittävää taloudellista tai poliittista vaikutusvaltaa.
Toisaalta niin naiset kuin miehetkin tarvitsevat myös omia paikkojaan, joissa voidaan keskustella miesten ja naisten erityiskysymyksistä.
Esimerkiksi poliittisia naisjärjestöjä tarvitaan edelleen. Naisjärjestöillä on oma keskusliittokin, joka nauttii yhteiskunnan tukea.
Miehet ovat heränneet varsin hitaasti ”mieserityisten” kysymysten käsittelyyn, vaikka tasa-arvo toteutuu miestenkin kohdalla puutteellisesti monissa asioissa. Esimerkiksi miesten lyhyempi elinikä ei voine johtua pelkästään kromosomeista.