Suomi sai hyvät arvosanat valtiontalouden hoitamisesta – hyvä talousvire ei kuitenkaan jatku ilman rakenteellisia uudistuksia

Pääkirjoitus

Suomi sai kansainväliseltä valuuttarahastolta IMF:ltä hyvät paperit talouden hoidosta. IMF:n raportin mukaan Suomen talous elpyy nyt kolmatta vuotta peräkkäin.

Hyvän talouskehityksen myötä työttömyysaste on laskenut alhaisimmalla tasolle sitten vuoden 2011. Samanaikaisesti velkaantumisvauhti on laskenut merkittävästi.

Velkaantumistahdin hiljentymisestä huolimatta Suomen valtion velkataakka on edelleen korkeammalla tasolla kuin ennen finanssikriisiä.

Kehuista huolimatta IMF kannustaa Suomea rakenteellisiin uudistuksiin. Väestön ikääntyminen vaatii järjestön mukaan jatkossa entistä suurempaa tuottavuutta.

Ennusteiden mukaan talouskasvu ei ole lähivuosina yhtä korkealla tasolla kuin tänä ja viime vuonna, ellei Suomen talous- ja työllisyysmarkkinoiden dynaamisuutta kyetä lisäämään.

Tämä edellyttää IMF:n mukaan muun muassa seuraavia toimia: ”Palkkojen paikallisesta sopimista on joustavoitettava, ja työttömyysetuuksia on muutettava niin, että ne lisäävät työttömien halukkuutta työnhakuun pian työttömäksi jäämisen jälkeen”.

IMF muistuttaa, että työvoimapoliittisten uudistusten yhteydessä valtion on pidettävä kuitenkin kiinni vahvasta suojaverkosta.

Tyhjien lupausten varaan rakennettu korttitalo kaatuu vaalien jälkeen hitaasti mutta varmasti.

Kansainvälisen valuuttarahaston vuosittaisen raportin sisältö on yllätyksetön. Talousarviot ja toimenpide-esitykset toistavat tutuksi tullutta kaavaa.

Hallituksen, nykyisen ja tulevien, tehtävänä on hoitaa julkista taloutta vastuullisesti ja ennustettavasti.  Julkisten toimenpiteiden on oltava vaikuttavia, kasvua lisääviä ja ympäristön kannalta kestäviä.

Sipilän hallituksen talouspoliittiset ansiot ovat tässä suhteessa kiistatta hyvät. Hallitus on saavuttanut monista epäilyksistä huolimatta kaikki keskeiset talouspoliittiset tavoitteet.

Tavoitteiden toteutuminen on ollut myönteinen yllätys myös hallitukselle itselleen.

Suuri yllätys se on ainakin ollut talousennustajille ja erityisesti oppositiolle.

Joillekin opposition edustajille Suomen hyvä talous- ja työllisyyskehitys on ollut niin kova pala, että he ovat ryhtyneet julkisesti moittimaan Tilastokeskuksen tilastoja.

Vaikka Sipilän hallitus on pystynyt kääntämään Suomen suunnan, myös tulevalla hallituksella riittää haasteita.

Myönteinen talouskehitys ei ole lähivuosina itsestäänselvyys. Ilman rakenteellisia muutoksia talous ei kasva.

Oppositiossa on helppo vastustaa kaikkia uudistuksia ja leikkauksia ja saman aikaan esittää valtion menojen holtitonta lisäämistä.

Hallitusvastuussa tämä ei yksinkertaisesti ole mahdollista, jos perimmäisenä tavoitteena on hoitaa vastuullisesti valtiontaloutta. Sellaista rahaa, jota ei ole olemassa, ehdokkaiden ei kannata jakaa ennen eduskuntavaaleja.

Tyhjien lupausten varaan rakennettu korttitalo kaatuu vaalien jälkeen hitaasti mutta varmasti.