Suomi hoitaa naapuruussuhteitaan

Tärkeintä Venäjän presidentin Vladimir Putinin ja Suomen presidentin Sauli Niinistön torstaisessa tapaamisessa oli, että se yleensä toteutui – ja vielä vailla erityisempiä kahdenvälisiä jännitteitä.

Samalla kävi taas selväksi, että hyvät naapurit voivat edelleen puhua asioista suoraankin ilman, että sellainen aiheuttaa vaurioita väleihin.

Keskustelujen asialista oli painava. Presidentit puhuivat niin taloudesta, ympäristöstä kuin turvallisuudestakin Ukrainaa ja Syyriaa unohtamatta.

Jännitteitä ei tosin maailmalta puutu. Suurvalta Venäjä on monessa osapuolena ja kiinnostunut kaikesta, mitä maailmalla tapahtuu.

Sillä on suurvallan rooli, ja se haluaa myös näyttää tämän.

Tämä näkyi konkreettisella tavalla myös Putinin vierailun massiivisissa turvajärjestelyissä.

Yhtä perusteellista valmistautumista nähdään Suomessa harvoin, Savonlinnassa ja sen ympäristössä tuskin koskaan.

Media on niistä kiitettävästi raportoinut, ja suomalaiset ovat päivitelleet suurvallan touhuja. Mutta myös Suomi on kokoaan suurempi toimija Euroopan unionin jäsenmaana.

Vaikka EU ja Venäjä ovat ajautuneet kiistoihin, tämä ei kuitenkaan saa olla esteenä sille, että Suomi hoitaa naapuruussuhteitaan.

Niiden täytyy olla kunnossa silloinkin, kun suuremmat sukset maailmalla näyttävät olevan ristissä.

Suomen ja Venäjän hyvistä on hyötyä myös koko unionille.

EU:ssa on ymmärretty ja hyväksytty presidentti Niinistön aktiivinen yhteydenpito Venäjän johtoon talouspakotteista huolimatta, jopa kannustettu sitä.

Suomelle tärkeät taloussuhteet itärajan yli ovat kohentuneet parin vuoden aallonpohjan jälkeen.

Ruplan vahvistuminen on tuonut venäläiset turistitkin takaisin.

Vaikka kaupankäynti itään ei enää eläkään neuvostoaikaa, talouden kehittämisen edellytyksiä on voitu edistää konkreettisestikin presidenttien tapaamisissa.

Presidenttien tapaamisessa oli jotain vertauskuvallista.

Putinin tämänkertainen, jo kymmenes Suomen-vierailu liittyi erityisesti itsenäisen Suomen satavuotisjuhlallisuuksiin.

Siksi oli erityisen sopivaa, että presidentit tapasivat suomalaisessa kansallismaisemassa, Punkaharjulla, Saimaalla ja Savonlinnassa.

Ehkä jotain vertauskuvallista oli tapaamisessa muutenkin. Se oli suomalaisittain vaatimaton, mutta persoonallinen.

Perinteistä rikkaat hotelli Punkaharju ja 124 vuoden ikäinen höyrylaiva Saimaa eivät varmastikaan häikäisseet suurellisella loistollaan. Ne kuvastivat kuitenkin omalla tavallaan pienen Suomen historian vaiheita.

Myös venäläisen kulttuurin parhaat puolet pääsivät esille päämiesten tapaamisessa, sillä vierailun kruunasi maailmankuulun Bolshoi-teatterin oopperaesitys Olavinlinnassa.