Suomi ei saa joutua ajopuuksi koronan koskessa

Pääkirjoitus

Valtiovarainministeri Matti Vanhanen (kesk.) esitteli keskiviikkona ministeriönsä ehdotuksen valtion ensi vuoden talousarvioksi. Tiivistäen voi todeta, että koronavirus ratkaisee, miten Suomen taloudelle käy.

Budjetti on laadittu sillä oletuksella, että koronapandemia saadaan ensi vuonna hallintaan. Se on rohkea oletus.

Tällä hetkellä koronapandemia vielä laajenee maailmalla.

Viruksen nujertaminen edellyttää tehokasta koronarokotetta.

Ensimmäisiä testauksia rokotteesta on jo tehty ihmisillekin. Onko rokote ensi vuonna jo laajasti käytössä, sitä eivät parhaatkaan asiantuntijat uskalla vielä luvata.

Vaikka ministeriön oletus osoittautuisi oikeaksi, valtion menot olisivat ensi vuonna seitsemän miljardia euroa suuremmat kuin tulot. Tämän vuoden alijäämäksi arvioidaan lähes 20 miljardia.

Näin ollaan jo lähellä Vanhasen edeltäjän Katri Kulmunin arvioita, että korona voi iskeä valtion talouteen jopa 30 miljardin euron aukon.

Velan kasvusta huolimatta valtion korkomenot jopa pienenevät alhaisen korkotason vuoksi. Siihen ei Vanhasen mukaan pidä kuitenkaan tuudittautua, sillä pidemmän päälle rahalle tulee kuitenkin hinta.

Suuria yllätyksiä ensi vuoden budjetti ei sisällä, ellei sellaiseksi lasketa sitä, että koronasta huolimatta kaikki hallitusohjelmassa sovitut uudistukset on tarkoitus toteuttaa oppivelvollisuusiän korotusta myöten.

Toisaalta Vanhanen korosti paluuta myös hallitusohjelmassa sovittuihin budjettikehyksiin. Koronan varjolla ei siis ole mahdollista keksiä menoja vaativia uudistuksia ohi sen, mistä hallitusneuvotteluissa päätettiin.


Koronan varjolla ei siis ole mahdollista keksiä menoja vaativia uudistuksia ohi sen, mistä hallitusneuvotteluissa päätettiin.

Perinteiseen tapaan valtiovarainministeriö joutui karsimaan ministeriöiden menoehdotuksia, jotta se sai puristettua talousarvion sovittuihin menokehyksiin.

Vanhanen sanoi tehneensä vain yhden muutoksen hallitusneuvotteluissa sovittuun talousohjelmaan. Kolmen miljardin tulevaisuusinvestointien paketin valmistelu yhdistetään koronan vuoksi sovittuun EU:n elvytysohjelmaan.

Budjettiriihi siirrettiin suosiolla puoluekokousten yli syyskuulle. Siitä saattaa tulle pidempi kuin mihin viime vuosina on totuttu.

Varsinkin työllisyyttä edistävistä toimista jouduttaneen käymään pitkät keskustelut. Valtiovarainministeriö julkistaa omat ehdotuksensa työllisyystoimista perjantaina.

Koronapandemian vaikutusta Suomen talouteen voi verrata historiantutkimuksessa tunnettuun keskusteluun ajopuuteoriasta. Sen mukaan Suomi ajautui toiseen maailmansotaan kuin ajopuu kuohuvassa koskessa.

Valtiovarainministeri Vanhanen korosti keskiviikkona Suomen riippuvuutta viennistä. Jos koronapandemiaa ei voiteta, maailmantalous voi romahtaa ilman että Suomi voi siihen vaikuttaa.

Ajopuuteoria on sittemmin hylätty, kun tutkimus kaivoi esiin Suomen neuvottelut yhteistyöstä Saksan kanssa hyvissä ajoin ennen jatkosodan syttymistä.

Vanhanen yrittää välttää nyt talouden ajopuuksi joutumista toimilla, jotka parantavat vientiteollisuuden kilpailukykyä. Niillä on varmasti jokin vaikutus. Talouden kannalta ratkaisevaa kuitenkin on, miten koronan taltuttaminen maailmalla onnistuu.