Suomella on paljon pelissä EU:n budjettineuvotteluissa
EU-johtajat neuvottelivat viime perjantaina Brysselissä ensimmäisen kerran unionin budjetista vuosille 2021–2027. Pitkä neuvotteluprosessi huipentuu todennäköisesti Suomen puheenjohtajakaudella loppuvuodesta 2019.
EU-budjetin laadintaa leimaa tällä kertaa Britannian ero unionista. Ensimmäinen kiista koskee sitä, pitäisikö brittien jäsenmaksujen loppuminen ottaa täysimääräisesti huomioon budjetissa, vai pitäisikö muiden jäsenmaiden paikata aukkoa.
Juha Sipilän hallitus lähtee siitä, että Britannian jättämää aukkoa ei täytetä vaan unionin on tultava toimeen pienemmällä budjetilla, joka voisi olla jatkossakin noin prosentti jäsenvaltioiden kansantulosta.
Suomi ei ole kuitenkaan lukittunut tasan yhteen prosenttiin. Pääministeri Sipilä totesi viime perjantain Helsingin Sanomien kirjoituksessaan, että EU-budjetin taso voitaisiin asettaa ”hieman yli prosenttiin” kansantuotteesta.
Samalla Suomi tavoittelee Sipilän mukaan kuitenkin suhteellisesti suurempaa osuutta maatalous- ja aluepolitiikan rahoista.
Hallituksen yhtälö näyttää ensinäkemältä vaikealta toteuttaa. Pienemmän budjetin rahavirroista pitäisi ohjata suhteellisesti suurempi osuus Suomeen tilanteessa, jossa Suomen jäsenmaksu joka tapauksessa nousee kansantuotteen kasvun ansiosta.
Hallituksen tavoitteeseen pääseminen edellyttää erityisesti EU:n koheesiorahojen eli aluepolitiikkaan suunnattujen rahojen jakoperusteiden uudistamista. Tämä vaatii huolellista pohjatyötä ja tehokasta vaikuttamista.
EU:n aluepolitiikan rahoitus on erityisen tärkeää Itä- ja Pohjois-Suomelle. Näiden alueiden tukieurojen puolustamisessa riittää työtä sekä nykyiselle että seuraavalle hallitukselle.
Maataloustukien säilyminen on lähes elämän ja kuoleman kysymys suomalaiselle maataloudelle.
EU:n aluepolitiikan rahoitus on erityisen tärkeää Itä- ja Pohjois-Suomelle.
Keskustan vetaraanipoliitikko, eduskunnan varapuhemies Mauri Pekkarinen kasvatti neuvottelijoiden paineita viikonvaihteen Savon Sanomien kirjoituksessaan.
Pekkarisen laskelman mukaan Suomi lähettää nyt jäsenmaksuina Bryusseliin kolme euroa ja saa sieltä takaisin vain yhden euron maatalous- ja aluepolitiikkaan. Hän vaati tämän epäsuhdan korjaamista.
Pääministeri Sipilä tuli vastanneeksi Pekkarisen laskelmaan jo etukäteen perjantain HS:n kirjoituksessaan. Hänen mukaansa kamreerimainen menojen ja tulojen vähennyslasku on väärä tapa lähestyä EU:n kehittämistä.
Pääministeri muistutti, että Suomen saamapuolelle on merkittävä myös hyöty EU:n sisämarkkinoista ja yhteisestä kauppapolitiikasta. Niiden merkitys Suomen kansantaloudelle onkin monta kertaluokkaa suurempi kuin EU:n aluepolitiikan rahoituksen.
Pekkarisen puheenvuoro kertoo, että keskustan ministereiden onnistumista EU-neuvotteluissa seurataan tarkasti.
Paineen luominen on vain hyvä asia ja vahvistaa myös neuvottelijoiden asemaa EU:ssa. Kovissa väännöissä kollegat ymmärtävät argumentin, että huonolla tuloksella ei Suomenkaan ministerillä ole kotiin menemistä.