Sirkka Hämäläisen varoituksia on syytä kuunnella
Suomen Pankin entinen pääjohtaja Sirkka Hämäläinen varoittaa päättäjiä toistamasta 1990-luvun lamaa edeltäneitä virheitä Helsingin Sanomien haastattelussa. Hämäläisen varoitukset on syytä ottaa vakavasti.
Hämäläinen toimi Suomen Pankin johtajana ja pääjohtajana 1990-luvun alussa. Vuosikymmenten välimatkan ansiosta hän kykenee arvioimaan silloisen laman syitä kiihkottomasti.
Hämäläinen torjuu väitteet, että lama olisi johtunut vahvan markan politiikasta. Sen varaanhan Harri Holkerin sinipunahallitus perustettiin vuonna 1987. Samalla hän kuitenkin myöntää, että kiinteän valuuttakurssin pitäminen oli mahdotonta tilanteessa, jossa pääoman liikkeet oli vapautettu.
Kun kaikki yritykset hevostalleja myöten saivat ulkomailta halpakorkoista lainaa, Suomen Pankin yritykset ylläpitää markan arvoa kovilla koroilla olivat tuhoon tuomittuja. Hämäläinen arvioi nyt, että markka olisi pitänyt päästää kellumaan jo 1980-luvulla.
Hämäläinen näkee nykyisessä tilanteessa paljon yhtymäkohtia 1990-luvun lamaan. Mittakaava on nyt vain toinen. Nyt rahaa pumpataan halvalla korolla talouteen niin Yhdysvalloissa kuin Euroopan Unionissakin.
Kolmekymmentä vuotta sitten halpa raha synnytti Suomessa varallisuuskuplia, jotka puhkesivat markan arvon romahduksen myötä. Hämäläisen mukaan samanlaisia kuplia on nytkin nähtävissä esimerkiksi asuntojen hinnoissa, pörssikursseissa ja kiinteistösijoituskohteissa.
Hämäläinen muistuttaa, mitä kuplien puhkeamisesta seurasi 30 vuotta sitten. Vakuusarvot romahtivat ja pankit joutuivat irtisanomaan lainojaan. Tämä syvensi laman kierrettä. Sama uhka on olemassa nytkin.
Hämäläisen mukaan halvan rahan jakaminen johtaa ennen pitkää myös inflaation kiihtymiseen. ”Ei tällaisen likviditeetin jälkeen ole koskaan ollut tulematta inflaatiota”, Hämäläinen varoittaa.
Hämäläisen pohdinta kannattaa liittää viime aikojen talouskeskusteluun. Monet asiantuntijatkin ovat esittäneet, että olisimme siirtyneet uudenlaiseen maailmaan, jossa velka ja inflaatio eivät ole samanlaisia mörköjä kuin aiemmin. Suomessa näitä pohdintoja ovat esittäneet esimerkiksi eräät SDP:n poliitikot.
Suomessa on nyt noussut valtaan päättäjäpolvi, jolle 1990-luvun lama on tuttu lähinnä vain historiankirjoista.
Suomessa on nyt noussut valtaan päättäjäpolvi, jolle 1990-luvun lama on tuttu lähinnä vain historiankirjoista.
Keskustassa laman opetukset muistetaan ehkä muita paremmin sen ansiosta, että silloinen pääministeri Esko Aho ottaa aktiivisesti osaa yhteiskunnalliseen keskusteluun. Ahon tärkein työpari Mauri Pekkarinen vaikuttaa politiikassa edelleen, nyt Euroopan parlamentissa.
SDP:ssä historian opetuksia ei muisteta samalla tavalla. Ahon jälkeen pääministeriksi noussut Paavo Lipponen on siirtynyt jäähdyttelijäksi.
Hämäläinen kiittelee sekä Ahon että Lipposen hallituksia siitä, että ne kykenivät reippaisiin rakenneuudistuksiin. Ne vauhdittivat talouden nousua lamasta. Nykypäättäjiltä hän odottaa samanlaista rohkeutta.
Sanna Marinin (sd.) rohkeuden aste mitataan seuraavaksi syyskuun budjettiriihessä. Ministereiden kannattaisi lukea Hämäläisen haastattelu ennen neuvotteluja.
