Saarikko esitti keskustan marssijärjestyksen NATO-ratkaisussa
Keskustan puheenjohtaja Annika Saarikko julkisti lauantaina Ylen ykkösaamun haastattelussa ehdotuksensa siitä, miten sotilasliitto Naton jäsenyyskysymys pitäisi ratkaista keskustassa.
Saarikko pyytää ensi viikonvaiheessa kokoontuvalta keskustan puoluevaltuustolta valtuuksia jäsenhakemuksen jättämiseen.
”Tulen tekemään puoluevaltuustolle esityksen, jossa pyydän valtuutta valtiojohdolle tehdä Suomen turvallisuuden kannalta riittävät ratkaisut, ja se pitää sisällään mahdollisuuden Nato-jäsenyyteen”, Saarikko totesi.
Omaa Nato-kantaansa Saarikko ei haastattelussa paljastanut. Hän kuuluu itse valtiojohtoon hallituksen ulko- ja turvallisuuspoliittisen valiokunnan jäsenenä ja haluaa kertoa oman näkemyksensä vasta siinä vaiheessa, kun asiasta päätetään.
Puoluevaltuusto myöntänee Saarikolle hänen pyytämänsä valtuudet. Siellä saatetaan kuitenkin tehdä vastaehdotus, jonka mukaan asiassa edettäisiin puolueen aiempien kannanottojen mukaisesti ja päätökset siirrettäisiin kesäkuun puoluekokoukseen.
Keskustan puoluekokoukset ovat aiemmin edellyttäneet, että mahdollinen Nato-jäsenyys olisi alistettava kansanäänestykseen.
Saarikon ehdottamaa menettelyä voidaan perustella sillä, että olosuhteet ovat Ukrainan sodan vuoksi ratkaisevasti muuttuneet.
Saarikko muistutti, että Venäjä on pettänyt sen luottamuksen, jonka varaan Suomen ulko- ja turvallisuuspolitiikka on rakennettu.
Luottamuksen menetystä alleviivaavat viikonvaihteen tuoreet kuvat Venäjän joukkojen raakuuksista ukrainalaiskaupungeissa, joista ne ovat joutuneet vetäytymään.
Aikataulut voivat olla nopeita, mutta se ei saa estää perusteellisen Nato-keskustelun käymistä, päinvastoin.
Keskustan puoluekokoukset ovat aiemmin tehneet päätöksiä tilanteessa, jossa ei voitu kuvitellakaan, että Venäjä ryhtyy täysimittaiseen hyökkäykseen naapurimaata kohtaan. Vaatimus kansanäänestyksestäkin on esitetty taustaoletuksella, että se voitaisiin järjestää syvän rauhan vallitessa Euroopassa.
Tässä tilanteessa Nato-ratkaisua ei voida sitoa keskustan kokousaikatauluihin.
Suomen poliittinen järjestelmä ei voisi jäädä odottamaan kesäkuun toista viikonvaihdetta siinä hyvinkin todennäköisessä tilanteessa, jossa kaikki muut puolueet, eduskunta ja tasavallan presidentti olisivat valmiita päätöksentekoon jo viikkoja aiemmin.
Eduskunnan puhemies Matti Vanhanen väläytti viikonvaihteessa hyvinkin nopean ratkaisun mahdollisuutta. Presidentti ja hallitus voivat tuoda esityksen Nato-jäsenyydestä eduskuntaan riippumatta ensi viikolla eduskuntaan tulevan selonteon käsittelyn aikataulusta.
Aikataulut voivat olla nopeita, mutta se ei saa estää perusteellisen Nato-keskustelun käymistä, päinvastoin. Myös ensi viikonvaihteessa kokoontuvan puoluevaltuuston kannattaa keskittyä itse asiaan, mahdollisen Nato-jäsenyyden hyviin ja huonoihin puoliin.
Keskustelussa ei tarvita leimakirveiden heittelyä. Nato-jäsenyyden vastustajia ei pidä leimata Putinin kätyreiksi eikä kannattajia russofobiaan sairastuneiksi sotakiihkoilijoiksi.
Jäsenyyttä voidaan kannattaa ja vastustaa vahvoilla asiallisilla perusteilla. Rauhallinen, asiaperusteisiin pitäytyvä keskustelu edistää myös parhaiten kansallisen yhtenäisyyden säilyttämistä.