Ruotsi on taas lähempänä Suomea
Ruotsi sai runsas viikko sitten vihdoin uuden hallituksen neljän kuukauden neuvottelumaratonin jälkeen. Hallituksessa ovat mukana samat puolueet kuin ennen vaalejakin – sosiaalidemokraatit ja ympäristöpuolue – ja pääministerinä jatkaa Stefan Löfven.
Löfven kunnioitti perinteitä tekemällä ensimmäisen ulkomaanmatkansa Suomeen tämän viikon alussa. Hän tapasi sekä presidentti Sauli Niinistön että pääministeri Juha Sipilän.
Suomella ja Ruotsilla on paljon yhteisiä asioita ajettavana. Molemmat kannattavat esimerkiksi eurooppalaisen puolustusyhteistyön syventämistä. Myös kahdenvälinen yhteistyö puolustuksen alalla on syventynyt vauhdikkaasti viime vuosina.
Suomi ja Ruotsi haluavat olla yhdessä muiden pohjoismaiden kanssa eturintamassa myös ilmastonmuutoksen torjunnassa.
Ruotsi ja Suomi ovat jo vanhastaan läheisiä kumppaneita. Löfvenin jatkon myötä myös maiden poliittiset kulttuurit lähentyivät toisiaan. Ensimmäistä kertaa vuosikymmeniin Ruotsissa ylitettiin vasemmiston ja keskusta-oikeiston rajalinja hallitusratkaisussa.
Löfvenin jatko pääministerinä varmistui, kun keskustapuolue ja liberaalit lupasivat antaa tukensa hänelle. Tuen ehdoksi nämä puolueet neuvottelivat sosiaalidemokraattien kanssa yli 70 kohtaa käsittävän yhteistyösopimuksen.
Sopimuksen myötä keskustapuolue ja liberaalit saivat läpi varsin paljon omia vaatimuksiaan. Samalla katkesi neljän porvarillisen puolueen muodostaman allianssin yhteistyö.
Ensimmäistä kertaa vuosikymmeniin Ruotsissa ylitettiin vasemmiston ja keskusta-oikeiston rajalinja hallitusratkaisussa.
Ratkaisu ei ollut helppo Annie Lööfin johtamalle keskustapuolueelle, joka oli aikoinaan aloitteellinen allianssin rakentamisessa.
Nyt keskustapuolueessa jouduttiin kuitenkin arvioimaan, kummasta vaalilupauksesta pidetään kiinni: allianssin jatkosta vai populistipuolue ruotsidemokraattien sulkemisesta hallitusyhteistyön ulkopuolelle.
Neljän kuukauden aikana kävi selväksi, että allianssin jatko olisi ollut mahdollista vain ruotsidemokraattien tuella. Niinpä keskustapuolue päätti lopulta lähteä neuvotteluihin sosiaalidemokraattien kanssa. Kun Löfvenkin tuli vastaan, sopimus syntyi.
Muutos on Ruotsin politiikassa jopa dramaattinen.
Suomessa poliittinen keskiviiva ylitettiin hallitustasolla jo vuonna 1937, jolloin muodostettiin ensimmäinen maalaisliiton ja SDP:n punamultahallitus.
Punamulta säilyi hallituspolitiikan perusrunkona viisikymmentä vuotta. Vuoden 1987 jälkeen hallituksissa on nähty lähes kaikki mahdolliset koalitiot vasemmiston, keskustan ja oikeiston puolueista.
Nyt päättyvällä vaalikaudella Suomessa on vallinnut lähes Ruotsin mallin mukainen blokkijako. Keskustan ja oikeiston hallitusta vastassa on ollut varsin yhtenäinen punavihreä oppositio.
Huhtikuun eduskuntavaalien jälkeen nähdään, jatkuuko tämä suomalainen blokkijako vai jääkö se tällä erää yhden vaalikauden mittaiseksi kokeiluksi. Mitä jyrkemmin nämä blokit asettuvat vaaleissa vastakkain, sen vaikeammaksi rajan ylittäminen vaalien jälkeen käy.