Piirikokoukset vahvistivat, että keskusta on sopeutunut hallituspuolueen rooliinsa

Pääkirjoitus

Keskustan piirikokouksia on totuttu lukemaan ilmapuntareina, jotka kertovat puolueen mielialasta.

Tämän syksyn kokoukset ovat olleet erityisen mielenkiintoisia. Kentällä on nyt ollut ensimmäistä kertaa mahdollisuus arvioida rauhassa keskustan menoa kevään vaalien ja hallitusneuvottelujen jälkeen.

Keskusta kärsi kevään eduskuntavaaleissa historiansa pahimman vaalitappion. Sen perusteella puolue olikin suuntaamassa oppositioon.

Antti Rinteen (sd.) vetoomuksen jälkeen keskusta päätti kuitenkin lähteä hallitusneuvotteluihin. Ratkaisu sai kentän ydinjoukon siunauksen pikavauhtia järjestetyssä kyselyssä.

Ensimmäistä kertaa sitten vuoden 1983 keskusta lähti hallitukseen kakkospuolueena.

Vuodesta 1991 lähtien keskustalla oli vain kaksi roolia, se oli joko pääministeripuolue tai oppositiossa.

Rinteen hallitus on istunut kohta kuusi kuukautta. Piirikokousten perusteella keskustan kenttä on sopeutunut puolueen uuteen rooliin.

Piirikokoukset evästivät puolueen ministereitä monenlaisilla toiveilla, jotka koskivat niin paikallisia kuin valtakunnallisiakin uudistuksia.

Esimerkiksi Etelä-Hämeen piiri asetti hyvin konkreettisen tavoitteen sosiaali- ja terveydenhuollon uudistukselle. Lääkäriin olisi päästävä vuorokauden sisällä ajanvarauksesta.

Varsinais-Suomen piiri toivoi puolestaan isovanhemmille oikeutta vanhempainvapaaseen.

Päijät-Hämeessä puolustettiin paikallista demokratiaa ja vastustettiin suurkuntahankkeiden lämmittämistä. Lapin piiri vaati reipasta aluepolitiikkaa, jne.

Naisten nousun näkyvin merkki keskustassa on tietysti Katri Kulmunin valinta puolueen puheenjohtajaksi Juha Sipilän jälkeen.

Piirikokousten henkilövalinnoissa kiinnittyy huomio naisten roolin vahvistumiseen.

Esimerkiksi Satakunnan piiri siirtyi kokonaan naisten komentoon, kun puheenjohtajaksi valittiin Satu Pietilä ja varapuheenjohtajiksi Kirsi Hassinen, Satu Jokela ja Liisa Rampa.

Valinnat täydensivät naisten vallankumouksen Satakunnassa. Eeva Kalli valittiin sieltä eduskuntaan ensimmäisenä naisena keskustan listoilta vuoden 1979 jälkeen.

Naisten nousun näkyvin merkki keskustassa on tietysti Katri Kulmunin valinta puolueen puheenjohtajaksi Juha Sipilän jälkeen. Kulmuni kävi nyt ottamassa tuntumaa kenttänsä tuntoihin vierailemalla useissa piirikokouksissa.

Jos ja kun keskusta hakee uutta nousua, se tapahtuu naisten kautta. Kaikissa tulevissa vaaleissa on lähtökohdaksi otettava, että ehdokkaista on puolet naisia.

Yksi selitys viime kevään vaalitappiollekin on se, että liian monessa vaalipiirissä naisten osuus ehdokkaista jäi liian pienessä. Tällaista tasoitusta keskustan ei enää kannata antaa muille puolueille.