Pandemia mittaa poliitikkojen kykyä, mutta myös kansalaisten luottamusta hallinnon ratkaisuihin

Pääkirjoitus

Koronapandemia mittaa hyvin hallitusten ja politiikan kykyä, mutta myös yhteiskuntien vahvuutta luottaa päätöksentekojärjestelmäänsä.

Kaava näyttää olevan yksinkertainen: Ne maat selviävät paremmin, joissa on hyvä hallinto, jonka ratkaisuihin kansalaiset uskovat.

Suomi on – tässäkin – mitalisijoilla.

Kiitos kuuluu kaikille: Asiantuntijoille, jotka valmistelevat ehdotuksia. Poliitikoille, jotka päättävät ja kantavat vastuun. Viranomaisille, jotka panevat päätökset toimeksi. Ja lopulta kansalaisille, jotka luottavat ohjeisiin ja toimivat niiden mukaan.

MAAILMAN kärkimaiden yhtä keskeistä olemusta kuvataan usein näin:

Kansalaiset ymmärtävät hallinnon pyrkivän tekemään työnsä yhteiseksi hyväksi ja luottavat hallitusten päätöksiin ja viranomaisten toimintaan.

Monissa muissa maissa hallinto ja kansalainen ovat kuin eri puolilla, vastapelureita. Tämä johtaa helposti veronmaksun välttelyyn, korruptioon ja monenlaiseen yhteiskunnalliseen epätasa-arvoon.

KOKO pandemia-aika on osoittanut, että suomalainen yhteiskuntamalli toimii. Hallinto on tehnyt oikeita päätöksiä, ja kansalaiset ovat luottaneet annettuihin ohjeisiin.

Älkäämme hellittäkö nyt. Virus ei saa karata hallitsemattomiin.

Lehdistön mainoslausetta mukaillen faktoille onkin nyt suurempi tarve kuin koskaan.

Mainoslausetta kannattaa ajatella. Parhaita faktoja eivät varmasti ole trollitehtaiden somepäivitykset tai keskustelupalstojen äimistelyt. Niiden takaa puuttuu tietoa, ne ovat monesti täysin keksittyjä eikä niiden suoltajilla ole pienentäkään vastuuta.

Opposition ehdotuksiinkin on helppo suhtautua niin, että ”vaikka vaikeaa on, eri mieltä pitäisi yrittää olla”.

Parhaita koronafaktoja eivät ole trollitehtaiden somepäivitykset tai keskustelupalstojen äimistelyt. Ne ovat monesti keksittyjä eikä niiden suoltajilta ole mitään vastuuta.

PANDEMIA mittaa nyt toden teolla, pitääkö perinteinen perustelu politiikalle paikkansa. Perusteluhan kuuluu, että politiikan avulla hoidetaan ihmisten asioita.

Suomessa tähän on voitu luottaa. Samaa voi ajatella myös uusista ohjeista ja talouden miljardeistakin. Vaikka lisäbudjetti seuraa toistaan, kaikella on oikea tarkoitus. Pandemian vaivaamia kansalaisia ja yrityksiä tuetaan.

YRITYSTUKI on työn ja työpaikkojen tukemista, ei sen kummempaa.

Erityisesti nyt pandemiaoloissa yritystuki auttaa yrityksiä pysymään pystyssä. Silloin ne voivat tarjota töitä suomalaisille. Jos yritys joutuu lopettamaan toimintansa, loppuvat myös työpaikat. Niin yksinkertaisesta asiasta on kysymys.

Tuista levitellään tosin tahallisen vääriä käsityksiä, ikään kuin ne katoaisivat johonkin yritys-nimiseen mustaan aukkoon, jonka jäljet johtavat veroparatiiseihin.

Mutta tämä ei pidä paikkaansa. Tästä kertoo sekin, että vaikka monet hallitukset ja työryhmät ovat yrittäneet löytää miljardimääräisistä yritystuista vähennettävää, sitä on löytynyt vähän tai ei yhtään.

Eivät tuet ole turhia ole olleetkaan. Nehän ovat antaneet työtä kansalaisille. Ja se on myös perustuslakimme velvoitus. Perustuslain 18. pykälässä näet sanotaan näin:

 ”Julkisen vallan on edistettävä työllisyyttä ja pyrittävä turvaamaan jokaiselle oikeus työhön.”