Olli Rehn yhdistää yli puoluerajojen
Suomen Pankin pääjohtaja Olli Rehn ilmoitti 21. kesäkuuta pyrkivänsä tasavallan presidentiksi ensi vuoden alun presidentinvaaleissa. Hänen tuekseen on perustettu valitsijayhdistys, jonka nimienkeruu alkoi saman tien.
Valitsijayhdistyksen on kerättävä vähintään 20 000 kannattajaa ehdokkuuden varmistamiseksi.
Rehn ei ole keskustalaista taustaansa peitellyt eikä hävennyt, päinvastoin. Hän kiitteli vaalistartissaan kasvattajaseuraansa ja korosti tasavallan puolustamisen tärkeyttä.
Rehn asettui näin Santeri Alkion ja Kyösti Kallion perinnön vaalijaksi. Nämä maalaisliiton johtajat vaikuttivat K. J. Ståhlbergin rinnalla ratkaisevasti siihen, että Suomesta tuli vuoden 1918 sisällissodan jälkeen tasavalta.
Rehn toivoi myös keskustan asettuvan hänen taakseen.
Keskustan ehdokkaasta päätetään ylimääräisessä puoluekokouksessa Turussa 23. syyskuuta.
Vaalilain näkökulmasta asetelma on selkeä. Puolue ja valitsijayhdistys voivat asettaa saman ehdokkaan.
Rehnin puolesta on helppo kampanjoida, koska hän on näköpiirissä olevista ehdokkaista pätevin ja luotettavin presidentin tehtävää ajatellen.
Rehnin suosio ylittää puoluerajat. Valitsijayhdistys antaa mahdollisuuden lähteä kampanjatyöhön niille Rehnin tukijoille, jotka vierastavat keskustan puoluetunnusten käyttöä.
Myös keskustan järjestöväen kannattaa osallistua kesätapahtumissa Rehnin kannattajakorttien keruuseen. Siinä pääsee avaamaan uusia yhteyksiä politiikasta kiinnostuneisiin kansalaisiin.
Rehnin puolesta on helppo kampanjoida, koska hän on näköpiirissä olevista ehdokkaista pätevin, kokenein ja luotettavin presidentin tehtävää ajatellen.
Suomen Pankin pääjohtajan paikalta on ennenkin ponnistettu presidentiksi. Rehnin ansiolistalle kuuluu myös kymmenen vuoden kokemus EU-komissaarina, minkä lisäksi hän on toiminut europarlamentaarikkona, kansanedustajana ja Juha Sipilän hallituksen elinkeinoministerinä.
Rehn asettui keskustassa ensimmäisten joukossa tukemaan Suomen EU-jäsenyyttä ja liittymistä puolustusliitto Natoon. Tämä voidaan laskea ansioksi tämän päivän todellisuudessa.
Mutta Rehn tuntee myös geopolitiikan kovat realiteetit, joihin kuuluu pitkä yhteinen raja Venäjän kanssa. Rehn hankki ensimmäiset kokemuksensa naapurin toimintatavoista jo nuorisopolitiikassa 1980-luvulla.
Suomalaiset voivatkin nukkua yönsä rauhassa, jos Rehn valitaan presidentiksi. Näin hän täyttää kirkkaasti presidentin viran tärkeimmän vaatimuksen.