Metsäteollisuudella on näytön paikka – paperin tilalle on löydettävä uusia menetystuotteita
Paperiteollisuuden alasajo on vienyt vuosikymmenien saatossa työt tuhansilta ja taas tuhansilta suomalaisilta työntekijöiltä. Viimeisen vuosikymmenen aikana paperikoneita on sammutettu muun muassa Jämsässä, Jämsänkoskella, Haminassa, Oulussa, Raumalla ja Varkaudessa.
Näiden paikkakuntien joukkoon liittyy seuraavaksi Kemin Veitsiluodossa sijaitseva StoraEnson tehdas. Uutinen oli järkytys Kemin alueelle. Hieman yli 20 000 asukkaan kaupungin talouteen lopetuspäätös aiheuttaa valtavan loven.
Työt loppuvat suoraan 670 henkilöltä ja välillisten vaikutusten kautta yli tuhannelta henkilöltä. Alueen suurimman työllistäjän palveluksessa on ollut pitkäaikaisia työntekijöitä jopa useammassa polvessa. Nyt tämä ketju katkeaa rujolla tavalla.
PAPERIN kulutuksen heikko kysyntä ei ole kenenkään vika tai syy. Kuluttajakäyttäytymisen muutos on väistämätöntä. Lehtiä luetaan maailmalla ja myös Suomessa yhä useammin puhelimilla tai muilla älylaitteilla. Korona-aikana muutosvauhti on vain kiihtynyt.
Paperitehtaita on kysyntään nähden liikaa. Paperituotannon ylikapasiteetin purkamiseksi StoraEnso lopetti Veitsiluodon tehtaan kanssa yhtä aikaa myös Kvarnsvedenin tehtaan Ruotsissa.
Tapaa, jolla suomalaiset metsäyhtiöt ovat valmistautuneet maailman muuttumiseen, voi toki arvostella. Metsäyhtiöt ryhtyivät 1980-luvulla kansainvälistymään vauhdilla. Yritysostoissa ja fuusioissa jotkut yhtiöt polttivat näppinsä pahasti ja niistä aiheutui yhtiölle miljardien eurojen tappiot.
Jos yritysostoihin laitetut rahat olisi investoitu viisaasti, suomalaisten metsäyhtiöiden tilanne olisi tällä hetkellä merkittävästi parempi.
Mitä pidemmälle jalostettuja tuotteita puusta pystytään tekemään, sitä kannattavampaa se on yrityksille, työntekijöille ja Suomen kansantaloudelle.
TEHTAIDEN lopettamisten yhteydessä on tärkeää huolehtia työntekijöiden uudelleentyöllistämisestä tai kouluttautumisesta. Tähän työhön tarvitaan tukea niin valtiovallalta kuin lakkautuspäätöksen tehneeltä yritykseltä.
Vaikka Kemiin on valmistumassa StoraEnson kilpailijan Metsä Groupin uusi biotuotetehdas vuonna 2023, sen varaan ei voi laskea mitään. Sinne ei ole tulossa rakentamisaikaa lukuun ottamatta uusia työpaikkoja.
Hallitus lupasikin heti Veitsiluodon-päätöksen tultua julki tukea kaikin keinoin niin Kemin talousaluetta kuin työntekijöitäkin uusien työpaikkojen perustamisessa. Selvitystyön alla on myös se, voisiko nykyiselle tehdasalueelle löytyä uusia toimijoita.
Pääluottamusmiehenä Voikkaan paperitehtaan lopettamista seurannut ex-työvoimaministeri Jari Lidströmin mukaan pahinta on jäädä odottamaan ihmettä tehtaan pelastamiseksi. Lidström patistaakin Ylen haastattelussa kaikkia osapuolia tarttumaan uusiin mahdollisuuksiin mahdollisimman nopeasti.
Entisen työministerin neuvoja kannattaa kuunnella herkällä korvalla.
”Pitää mahdollisimman nopeasti hakeutua uusille urille. Suurempaa viisautta ei ole. Nyt on murehtimisen aika, mutta jossain vaiheessa tämä voi kääntyä positiiviseksi. Tämä voi olla uusi mahdollisuus.”
PAPERITEOLLISUUDEN isoista ongelmista huolimatta metsäteollisuudella on keskeinen sija Suomessa myös tulevaisuudessa. Hyvin hoidetut ja kasvatetut metsät luovat tälle vahvan perustan.
Jotta metsäyhtiöt menestyvät myös tulevaisuudessa, niiden kannattaa investoida tutkimukseen ja tuotekehitykseen vielä nykyistä enemmän. Mitä pidemmälle jalostettuja tuotteita puusta pystytään tekemään, sitä kannattavampaa se on yrityksille, työntekijöille ja Suomen kansantaloudelle.
Uusituvana raaka-aineena puulla riittää kysyntää maailmassa, jossa fossiilisten polttoaineiden käyttöä vähennetään merkittävästi. Vaikka tilanne näyttää Kemin kannalta juuri nyt lohduttomalta, on pakko uskoa siihen, että metsäteollisuus löytää paperin tilalle uusia menestystuotteita.