Maapallo soittelee hälytyskellojaan

Maapallon viljelyskelpoisesta maasta peräti kolmannes on tuhoutunut viimeisten 40 vuoden aikana joko eroosion tai saastumisen seurauksena. Tämä käy ilmi brittiläisessä Sheffieldin yliopistossa valmistuneesta tutkimuksesta (Yle uutiset 7.12.).

Näin maapallo soittelee hälytyskellojaan ihmisille, jotka vasta nyt alkavat availla silmiään.

Tutkijoiden mielestä tilanne on katastrofaalinen. Kaiken lisäksi tuho jatkuu rajuun tahtiin. Vauhti on niin kova, että uutta viljelyskelpoista maata ei ehdi mitenkään muodostua korvaamaan menetyksiä.

Eroosion nopeus on näet satakertainen uuden maan muodostumiseen verrattuna. 2,5 sentin paksuisen uuden maakerroksen muodostumiseen kuluu tutkijoiden mukaan noin 500 vuotta.

Peltojen kyntäminen ja lannoitteiden runsas käyttö ovat heikentäneet viljelysmaan laatua laajasti. Maanviljelyä pitäisikin tutkijoiden mukaan muuttaa radikaalisti, jos kehitystä mielitään saada kääntymään.

Keinoiksi sopisivat silloin esimerkiksi ravinteiden kierrättäminen, lannoitetarpeen vähentäminen bioteknologian avulla ja maan käyttäminen vuoroin viljelykasvien ja karjan kasvattamiseen.

Onko tähän osaamista, varaa ja peltoa, onkin taas toinen juttu.

Kehitystä kiilaa myös maapallon väkiluvun kasvu. Ruokaa tarvitaan lisää. Samaan suuntaan vaikuttaa myös aineellisen vaurauden lisääntyminen.

Ei siis ihme, että esimerkiksi geenimuuntelusta tulee maailmalla yhä hyväksyttävämpää eurooppalaisesta vastahangasta huolimatta. Englantilaistutkijoiden raportista voi jopa päätellä, että se on heidän mielestään yksi tärkeä edellytys katastrofista selviämiselle.

Tutkijoiden raportti tekee uskottavammaksi ennusteet, jotka kertovat ilmaston lämpenemisen aiheuttavan suurten kansainvaellusten uhkaa.

Esimakua tästä on tosin jo saatukin, kun osa Syyrian pakolaistragediaa on laajojen alueiden muuttuminen viljelyskelvottomiksi poikkeuksellisen kuivuuden takia.

Suomessa englantilaistutkijoiden raportin luulisi lisäävän ymmärrystä kotimaista elintarviketuotantoa kohtaan. Vaikka Suomen tuotanto-olot eivät kaikissa suhteissa vedä vertoja maailman vilja-aitoille, viljelysmaata meillä riittää eivätkä muutkaan maapalloa yleisesti vaivaavat ongelmat ole vielä sylissä.

Niinpä Suomen maatalouden suurin uhka ei ole eroosio eikä ilmaston lämpeneminen vaan ymmärtämätön yhteiskuntapolitiikka.

Perehtyminen Sheffieldin yliopiston tutkimuksiin saattaisi hyvinkin lisätä ymmärrystä. Sehän kertoo, että käyttökelpoisen maatalousmaan arvo kasvaa kaiken aikaa, kun sen pinta-ala maapallolla vähenee.