Maakuntien ei pidä alistua lentokenttien sulkemiseen
Finnair tiedotti sunnuntaina, ettei se aloita tänä kesänä lentoja Joensuuhun, Jyväskylään, Kajaaniin, Kemiin ja Kokkolaan. Yhtiön mukaan ensi talvea koskevat päätökset tehdään myöhemmin, kun nähdään, miten lentoliikenteen yleinen kysyntä kehittyy.
Finnair julkisti tiedotteen sen jälkeen kun Yle oli uutisoinut omien tietolähteidensä perusteella, että maaliskuussa alkanut lentotauko saattaa jatkua näillä viidellä kentällä ainakin vuoden ajan. Ylen jutun kovin uutinen sisältyi kahteen lauseeseen:
”Mahdollista on, etteivät lennot ala lainkaan. Syynä on koronapandemian takia rajusti vähentynyt lentomatkustus”.
Finnairissa ilmeisesti ymmärrettiin, millainen kapina maakunnissa syntyy uhasta lopettaa lentoliikenne kokonaan Joensuuhun, Jyväskylään, Kajaaniin, Kemiin ja Kokkolaan. Siksi yhtiön oli pakko tulla julkisuuteen omalla tiedotteellaan.
Myynnistä vastaava johtaja Mikko Turtiainen vakuutteli tiedotteessa ymmärtävänsä lentoyhteyksien merkityksen alueiden elinkeinoelämälle. Toisaalta hän ei myöskään yksiselitteisesti torjunut lopetusuhkaa.
”Kesän aikana saamme paremman näkyvyyden kysynnän elpymiseen ja painottumiseen verkostossamme, joten arvioimme Joensuun, Jyväskylän, Kajaanin, Kemin ja Kokkolan talvikauden lentoja elokuussa,” Turtiainen totesi.
Jos Finnairin oli tarkoitus rauhoitella mielialoja maakunnissa, mediasuhteiden johtaja Päivyt Tallqvist heitti sunnuntaina omilla lausunnoillaan vain bensaa epäilyksen liekkeihin.
Tallqvistin mukaan tukirahakeskustelu ja poliittinen painostus eivät ole vaikuttaneet Finnairin päätöksiin. Varmemmaksi vakuudeksi hän vielä lisäsi, että nämä tekijät eivät vaikuta jatkossakaan.
Näin Tallqvist heitti suoran haasteen muun muassa valtiovarainministeri Katri Kulmunille, joka muistutti sunnuntaina Ylen uutisen johdosta, että eduskunnassa on parhaillaan käsiteltävänä 700 miljoonan tukipaketti Finnairille.
Kulmuni kehotti myös lopettamaan heti alkuunsa spekulaatiot reittien kokonaan lakkaamisesta.
Monet muutkin poliitikot tarttuivat sunnuntaina Finnairin suunnitelmiin lentokenttäkaupunkien edustajista puhumattakaan.
Tapaus ei ole ensimmäinen laatuaan.
Lentokenttien toiminnan lopettaminen olisi kuin ehdotus, että viimeinen lähtijä sammuttaa valot.
Tiedossa on, että sekä Finnairissa että erityisesti lentokenttiä ylläpitävässä Finaviassa on vahvoja voimia, jotka toivoisivat näiden vähempiliikenteisten kenttien toiminnan supistamista, jopa alasajoa. Koronavirus antaa nyt mahdollisuuden kokeilla, menisikö hanke läpi sen varjolla läpi.
Kysymys on pohjimmiltaan nyt esillä olevan viiden maakunnan elämisen ehdoista. Lentokenttien toiminnan lopettaminen olisi kuin ehdotus, että viimeinen lähtijä sammuttaa valot.
Joensuu ja Jyväskylä ovat yliopistokaupunkeja ja niillä on myös vahvaa teollisuutta. Kokkolan ja Kemi-Tornion seudut ovat nekin vahvoja, kansainvälisiä teollisuuskeskittymiä. Kajaani on vilkkaimpia ympärivuotisia matkailukeskuksia.
Omistajaohjausministerin salkku on perinteisesti yksi hankalimmista hallituksessa. Nyt on Tytti Tuppuraisen (sd.) vuoro arvioida, miten yhteiskunnan kokonaisetu ja valtionyhtiön lyhyen tähtäimen liiketaloudellinen etu sovitetaan yhteen.
Tuppurainen löytää varmasti edestään myös viime vaalikauden tapaukset, joissa vasemmisto-oppositio vaati Juha Sipilän hallitusta puuttumaan valtionyhtiöiden tekemisiin.
Hallitusohjelmasta löytyy Tuppuraiselle kyllä kättä pidempää, sen verran vahvoja aluepoliittisia linjauksia sinne on kirjattu.
Tärkeintä on, että maakunnissa ei alistuta. Nyt pitää koota kaikki voimat yli puoluerajojen torjumaan Finnairin ja Finavian suunnitelmat.