Kyllä kansa tietää – velaksi ei voi elää ikuisesti

Enemmistö suomalaisista ei halua ottaa lisää velkaa julkisten palvelujen kattamiseksi.

HS:n teettämän gallupin mukaan 62 prosenttia suomalaisista leikkaisi mieluummin julkisia menoja velan ottamisen sijasta. Neljännes vastaajista oli valmis lisäämään velkaa.

Uutinen ei yllätä. Yllätys ei ole myöskään se, että keskustan ja kokoomuksen kannattajat suhtautuvat erityisen nihkeästi lisävelan ottamiseen.

Keskustan kannattajista velan puolesta liputtaa vain seitsemän prosenttia vastaajista.

Ennalta arvattavissa on myös vasemmistoliittoa ja vihreitä kannattavien kanta. Heistä vajaat puolet ei pelkää lisävelan ottamista.

Suurempi yllätys on se, että yli 65-vuotiaat vastustavat velkaantumista eniten, ja nuoret 25-34 -vuotiaat aikuiset suhtautuvat myönteisesti lisävelkaan.

Tätä voi selittää se, että vastaajat, jotka itse nauttivat esimerkiksi opinto, asumis- tai erilaisia perhetukia, myös puolustavat niitä.

Sipilän hallitus on tehnyt hartiavoimin töitä Suomen taloustilanteen ja -kehityksen kääntämiseksi.

Hallituksen yksi keskeisimpiä tavoitteita on ollut velaksi elämisen lopettaminen.

Töitä hallituksella riittää. Suomi on elänyt jo vuosia velaksi ja sitä se tekee edelleen. Tällä hetkellä maalla on velkaa jo yli 106 miljardia euroa.

Tänä vuonna velkataakka kasvaa noin viidellä miljardilla eurolla. Ensi vuonna velanoton tarve pienenee jo alle kolmeen miljardiin euroon. Näillä näkymin velaksi eläminen päättyy hallituksen asettaman tavoitteen mukaisesti vuonna 2021.

Hyvin hoidettu valtiontalous on köyhän paras ystävä.

Hallitus on onnistunut kahden vuoden aikana kääntämään Suomen talouden takaisin kasvu-uralle.

Talousnäkymät ovat kaikilla mittareilla nyt huomattavasti paremmat kuin vielä vuosi sitten. Tähän harva uskoi vielä vuosi sitten.

Talouden suunnanmuutos näkyi jo syksyn budjettiriihessä, jossa hallitus pystyi suuntamaan lisää rahaa kaikkein heikoimmassa asemassa oleville ryhmille.

Lähes 7000 perhettä siirtyy päivähoidossa nollamaksuluokkaan, pienimmät sairaus- ja vanhempainrahat nousevat, yksinhuoltajien lapsilisiin tulee korotus, takuueläke nousee ja niin edelleen.

Jos hallitus ei olisi tehnyt vastuullista ja kunnianhimoista talouspolitiikkaa, yhteiskunnan voimavarat heikommassa asemassa olevien huoltamiseen olisivat paljon heikommat.

Hyvin hoidettu valtiontalous on köyhän paras ystävä. Ilman hyvää taloustilannetta tällaiset korotukset eivät olisi olleet mahdollisia.

HS:n julkaisema kyselytutkimus antaa hallituksen talouspolitiikalle vahvan tuen.

Enemmistö kansasta haluaa hallituksen tavoin katkaista velkakierteen ja sopeuttaa julkiset menot vastaamaan tuloja. Tämä on hallitukselle hyvä ja helpottava viesti.

Järkevää talouspolitiikkaa ei voi rakentaa toiveelle, että aika tai tulevat sukupolvet hoitavat isot velat – sitten joskus.