Koronavirus saattaa muuttaa talouden rakenteita
Kiinasta liikkeelle lähtenyt koronavirus leviää hyvää vauhtia eri puolilla maailmaa. Suomessakin on raportoitu ensimmäiset sairastuneet. Yhtään kuolemantapausta ei vielä maanantaihin mennessä tullut tietoon, mutta niihinkin kannattaa varautua.
Koronavirus ei sinänsä poikkea merkittävästi monista aiemmista sairauksista. Monilla tartunnan saaneilla se aiheuttaa vain lieviä oireita. Tähän mennessä siihen tiedetään menehtyneen vain heikkokuntoisia ihmisiä, vanhuksia tai sellaisia ihmisiä, joilla on ollut jokin vakava perussairaus.
Tavalliset kausi-influenssat ovat vaarallisia samoille kohderyhmille. Suomen viranomaiset ovat korostaneet, että meillä tämän vuoden kausi-influenssa on näillä näkyminen suurempi riski kuin koronavirus.
Myös suojautumiskeinot ovat samat. Tartunnalta suojaa esimerkiksi huolellinen käsienpesu ja hansikkaiden käyttö julkisissa tiloissa kuten joukkoliikennevälineissä. Myös kättelemistä kannattaa vältellä.
Koronaviruksen vaarallisuutta ei pidä tietenkään vähätellä. Yksi riski on, että siitä kehittyy ihmispopulaatiossa levitessään nykyistä vaarallisempia mutaatioita. Tehokasta rokotettakin joudutaan odottamaan vielä optimististenkin arvioiden mukaan vuoden verran.
Näillä näkymin koronavirus vaikuttaa maailmantalouteen enemmän kuin vastaava kuolleisuuden lisääntyminen esimerkiksi luonnononnettomuuksien takia aiheuttaisi. Tämä johtuu dramaattisista suojautumistoimista, joihin erityisesti Kiinassa on ryhdytty.
Kiinassa on suljettu kokonaisia suurkaupunkeja ja tuhansia tuotantolaitoksia viruksen leviämisen estämiseksi.
Olisiko sittenkin pidemmän päälle turvallisempaa ja kannattavampaa teettää osia jossain lähempänä, Euroopan unionin alueella tai jopa kotimaassa?
Elinkeinoministeri Mika Lintilän mukaan Kiinan rajoitustoimet vaikuttavat myös Suomeen enemmän kuin aluksi arvioitiin. Kiinalaisten tehtaiden tuotantoa korvaavia komponentteja on vaikea löytää.
Yritykset joutuvatkin pohtimaan nyt vakavasti strategioitaan.
Yksittäisen tuotteen valmistamiseen voidaan nykyään tarvita hyvinkin pitkiä toimitusketjuja, jossa komponentteja valmistetaan eri puolilla maapalloa.
Kiina on noussut yritysten alihankintaketjuissa tärkeimmäksi valmistusmaaksi. Toimitusten keskeytyminen voikin viedä myös suomalaisyritykset perimmäisten kysymysten äärelle.
Koronavirus on saanut aikaan jo yllättäviäkin ongelmia, esimerkiksi konttipulan. Kun tavara ei liiku, Kiinan satamissa seisoo valtava määrä kuljetuskontteja. Se voi vaikeuttaa sellaistakin vientiä Suomesta, jonka valmistamiseen ei tarvita lainkaan kiinalaiskomponentteja.
Yritysten kannattaa nyt pohtia alihankintaketjujen lyhentämistä. Olisiko sittenkin pidemmän päälle turvallisempaa ja kannattavampaa teettää osia jossain lähempänä, Euroopan unionin alueella tai jopa kotimaassa?
Samaa pohditaan nyt kaikissa EU-maissa. Parhaassa tapauksessa koronavirus vauhdittaa yritysten verkottumista EU:n sisällä ja tukee näin talouskehitystä koko unionin alueella.