Keskustan päättäjät haluavat pysyä hallituksessa

Pääkirjoitus

Iltalehden maanantaina julkaiseman kyselyn mukaan 84 prosenttia keskustan tärkeimmistä päättäjistä kannattaa puolueen pysymistä Sanna Marinin (sd.) hallituksessa.

Tulosta ei voi pitää yllättävänä. Kyselyyn vastasivat suurelta osin samat ihmiset, jotka olivat päättämässä hallitukseen lähdöstä vuosi sitten. Heidän mielipiteensä eivät ole vuodessa muuttuneet.

Kysely lähetettiin keskustan puoluehallituksen, puoluevaltuuston ja eduskuntaryhmän jäsenille.  Yhteensä 250 hengen otoksessa oli myös piirihallitusten jäseniä sekä muita keskustan avainvaikuttajia eri puolilta Suomea.

Kyselyyn vastasi 116 henkeä eli hiukan alle puolet niistä, joilta mielipidettä kysyttiin.

Keskustan sääntöjen mukaan hallitukseen osallistumisesta päätetään eduskuntaryhmän ja puoluevaltuuston yhteiskokouksessa. Vuosi sitten tämä joukko päätti yksimielisesti lähteä Antti Rinteen hallitukseen.

Vuoden aikana on tapahtunut paljon. Keskustan kannatus on laskenut vielä surkean eduskuntavaalituloksen alapuolellekin. Puolueen päättäjien sitoutuminen hallitusyhteistyöhön on kuitenkin pysynyt vahvana.

Viimeisin näyttö sitoutumisesta saatiin pari viikkoa sitten, kun puheenjohtaja Katri Kulmuni päätti erota hallituksesta viestintäkoulutuksesta syntyneen kohun vuoksi.

Toisin kuin julkisuudessa väitettiin, puolueen sisällä ei käyty mitään vakavaa keskustelua hallituksen jättämisestä samalla ovenavauksella. Päinvastoin, puolue valitsi pikavauhtia Matti Vanhasen uudeksi valtiovarainministeriksi.

Eduskunnan puhemiestä ja keskustan historian pitkäaikaisinta pääministeriä ei istuteta ministeriksi muuten kuin tositarkoituksella.

Puolueen päättäjien tahtotila on siis selvä. Sen sijaan suuri osa keskustan kannattajista tuntuu edelleen vierastavan osallistumista samaan hallitukseen vihreiden ja vasemmistoliiton kanssa.

Vieraantuneiden, katsomoon siirtyneiden joukossa näyttää olevan sellaisiakin keskustalaisia, joille perinteinen punamultayhteistyö SDP:n kanssa maistuisi periaatteessa paremmin kuin viime vaalikauden yhteistyö oikeiston kanssa.

Vihreiden ja vasemmistoliiton myötä hallitus näyttä erilaiselta kuin vaikkapa Anneli Jäätteenmäen ja Matti Vanhasen punamultahallitukset 2003-2007.

Perinteiseen punamultaan ei ole kuitenkaan paluuta puoluekentän pirstoutumisen takia.

Kun Jäätteenmäki muodosti hallituksen 2003 vaalien jälkeen, keskustalla ja SDP:llä oli yhteensä 108 paikkaa eduskunnassa. Vuosi sitten nämä hallituksen runkopuolueet saivat vain 71 edustajaa. Siksi hallitukseen jouduttiin ottamaan kolme muutakin puoluetta.

Myös Sanna Marinin hallituksen ja sen kaikkien puolueiden pitää oppia seisomaan omilla jaloillaan, edeltäjiä syyttelemättä.

Keskustan kannattajien vieraantumisen yhden syyn avasi taannoin europarlamentaarikko Mauri Pekkarinen. Hän viittasi vihervasemmiston tapaan alleviivata joka käänteessä, miten erilaista politiikkaa nykyinen hallitus tekee verrattuna edeltäjäänsä.

Vaalikauden edetessä vertailu edelliseen hallitukseen menettää kuitenkin teränsä. Myös Sanna Marinin hallituksen ja sen kaikkien puolueiden pitää oppia seisomaan omilla jaloillaan, edeltäjiä syyttelemättä.

Keskustan toivo on siinä, että katsomoon siirtyneet keskustan kannattajat oppivat ajan oloon arvioimaan hallitusta vain sen tekojen eikä kokoonpanon perusteella.