Kehysriihestä tuli kriisiriihi

Pääkirjoitus

Hallitus aloittaa tänään niin sanotun kehysriihen, jossa on tarkoitus raamittaa valtion menoja ja tuloja lähivuosille. Tällä kertaa kehysriihestä tulee koronaviruksen takia kriisiriihi.

Valtiovarainministeri Katri Kulmuni kiteytti kehysriihen lähtökohdat karulla tavalla sunnuntain Helsingin Sanomien haastattelussa.

”Se on selvä, että hallitusohjelmalta on lähtenyt taloudellisesti pohja pois. Talouden osalta se pitää kirjoittaa uudelleen”, Kulmuni totesi.

Hallitusohjelman mukaan julkisen talouden piti olla tasapainossa vaalikauden loppuun mennessä. Nyt Kulmuni pitäisi hyvänä saavutuksena, jos uutta velkaa otettaisiin vaalikauden aikana alle 30 miljardia euroa.

Hallitusohjelman mukaan tavoitteena oli 60 000 uuden työpaikan luominen vaalikauden aikana, ja niistä 30 000 piti olla kasassa ensi syksyn budjettiriihen päätöksillä. Nyt etsitään kuumeisesti keinoja, joilla voitaisiin estää työttömyyden räjähdysmäinen kasvu 1990-luvun alun tavoin.

Hallitusohjelmassa sovittiin myös tuntuvista menolisäyksistä, joista osa oli tarkoitus rahoittaa valtionyhtiöiden myyntituloilla. Kulmuni muistuttaa, että tällaisista rahoista ei ole nyt tietoakaan pörssikurssien laskun vuoksi.

Kulmuni päätyykin selkeään johtopäätökseen:

”Se tarkoittaa, että niitä menolisäyksiä ei voi tehdä, joita on ajateltu tehtävän. Ja joudumme hallituksessa puhumaan myös niistä menolisäyksistä, joita on jo tehty.”

Valtiovarainministerin madonlukujen ei pitänyt tulla yllätyksenä kenellekään. Koronavirus romahduttaa julkisen talouden, mikä pakottaa hallituksen myös arvioimaan uudelleen koko talousohjelmansa.

Vasemmistoliiton puheenjohtaja opetusministeri Li Andersson kiirehti kuitenkin maanantaina vaatimaan, että kehysriihessä ei tehtäisi päätöksiä jo sovittujen menolisäysten peruuttamisesta.

Uudet linjaukset voidaan toki siirtää syksyn budjettiriiheen, kuten Andersson vaatii. Eivät päätökset siellä yhtään sen helpommiksi kuitenkaan muutu.

Kulmunikin arvioi, että kehysriihi menee vielä akuutin koronakriisin ja poikkeusolojen hoitamiseen. Hän teki kuitenkin palveluksen julkiselle keskustelulle avaamalla niitä näkymiä, jotka hallituksella on edessään sitten kun akuutti kriisivaihe on ohitettu.

Sunnuntain haastattelun voi lukea myös osoituksena siitä, että Kulmuni on löytänyt äänensä ja paikkansa valtiovarainministerinä.

Sunnuntain haastattelun voi lukea myös osoituksena siitä, että Kulmuni on löytänyt äänensä ja paikkansa valtiovarainministerinä. Siitä kertoo hänen vastauksensa sosiaalisen median valituksiin, että nuoret ministerit ole päteviä hoitamaan koronakriisiä:

”Kukaan ei voi valita sitä aikaa, missä elää. Jokainen päättäjä on joutunut hoitamaan niitä tehtäviä, joita on vastaan tullut. Nämä ovat yhteiskunnallisia tehtäviä, ja niitä pyrimme hoitamaan niin hyvin kuin osataan. Jokaisesta ajasta on selvitty, niin selvitään tästäkin.”

Taidatkos sen selkeämmin sanoa. Kokeneempia päättäjiä saataisiin vain vaihtamalla hallitus. Olisivatko uudet päättäjät sen pätevämpiä, ei välttämättä.

Mitä erityisesti hallituksen johtokaksikkoon tulee, pääministeri Sanna Marin ja valtiovarainministeri Kulmuni ovat jo nyt saaneet kriisin hoidosta sellaista kokemustakin, jota kellään muulla ei tässä maassa ole.