Jos kylmä sota olisi muuttunut kuumaksi, Suomi olisi pyyhkiytynyt kartalta – siksi ydinaseriisuntaa ei saa unohtaa
Kylmän sodan aikana ydinsodan uhka leijui painostavana ilmassa. 2000-luvulla sen rinnalle ovat nousseet muut uhkakuvat, kuten ilmastonmuutos ja viimeisimmäksi koronakriisi.
Vaikka ydinaseet eivät enää nouse otsikoissa esille takavuosien tapaan, niiden muodostama uhka ei kuitenkaan ole väistynyt mihinkään. Maailmassa on tälläkin hetkellä tuhansia ydinaseita odottamassa hetkeä, jolloin laukaisunappia painetaan.
Ylen Maailmanpolitiikan arkipäivää -ohjelmassa haastatteleman Yhdysvaltain ydinasepolitiikan asiantuntijan Daniel Ellsbergin mukaan Yhdysvaltain suunnitelmissa oli Leningradissa sijainneiden Neuvostoliiton sukellusvenesuojien tuhoaminen, jos kylmä sota olisi kärjistynyt aseelliseksi konfliktiksi.
Iskusta seurannut ydinlaskeuma olisi tehnyt Suomesta asuinkelvottoman, vaikka yksikään ydinkärki ei olisi tänne osunut. Suomen kohtalo ei kuitenkaan olisi amerikkalaisia hidastanut, vaikka Ellsbergin mukaan he tunsivatkin erityistä lämpöä suomalaisia kohtaan.
Ellsbergin haastattelusta käy hyvin ilmi pienten kansojen karu osa silloin, kun suurvallat ottavat mittaa toisistaan. Sympatialle ei ole suurvaltapolitiikassa sijaa, vaan kokonaiset kansakunnat voivat joutua pyyhkäistyksi maan päältä vain siksi, että sattuvat sijaitsemaan väärässä paikassa.
Ihmiskunta ei ole koskaan aiemmin ollut näin lähellä tuhoa.
Tämä tosiasia ei muutu tulevaisuudessakaan. Siksi suomalaisten etu on vaikuttaa mahdollisimman paljon siihen, että ydinaseiden muodostama uhka hälvenee.
Myös toisella puolella maailmaa tapahtuva ydinsota voi koitua suomalaisten kohtaloksi. On mahdollista, että ydinräjähdysten ilmakehään nostattama savu ja pöly pimentävät auringon ja aiheuttavat valtavan nälänhädän.
Mitä vähemmän ydinaseita on, sitä pienempi on todennäköisyys, että jokin niistä laukaistaan vahingossa. Siksi ydinaseriisunta on tärkeää.
Yhdysvaltain ja Venäjän ydinaseiden määrää rajoittava Uusi Start -sopimus raukeaa vuonna 2021. Ilmapiiri ei juuri nyt vaikuta otolliselta sille, että aikaan saataisiin uusi, entistä paljon kunnianhimoisempi sopimus.
Sen on huomannut myös Bulletin of Atomic Scientists -tiedeyhteisö, joka ylläpitää kansainvälistä turvallisuustilannetta kuvaavaa ”tuomiopäivän kelloa”.
Kellon viisarit näyttävät nyt sataa sekuntia vaille keskiyötä. Jos kelloon on luottaminen, ei ihmiskunta ole koskaan aiemmin ollut näin lähellä tuhoa.