Jos Jäämeren rata rakennetaan, sen pääteasema on Kirkkoniemi
Liikenne- ja viestintäministeriö julkaisi viime perjantaina liikenneviraston tekemän selvityksen Jäämeren radan vaihtoehdoista.
Ministeriö esitti, että jatkoselvitykseen otettaisiin Oulun, Rovaniemen kautta Kirkkoniemelle kulkeva ratalinja.
Liikenne- ja viestintäministeri Anne Berner piti perjantaina Kirkkoniemen vaihtoehtoa realistisimpana. Samalla hän muistutti, että asiassa tarvitaan vielä paljon jatkoselvityksiä.
Jäämeren ratahanke on yksi esimerkki ilmastonmuutoksen välillisistä vaikutuksista. Pohjoisten merialueiden lämpötilan nousu on pidentämässä merkittävästi aikaa, jolloin Koillisväylä on auki. Tämä reitti lyhentää Euroopan ja Aasian välistä merimatkaa 5000-8000 kilometriä.
Koillisväylän avautuminen on kuitenkin vain yksi tekijä, joka tekee Jäämeren radasta kiinnostavan hankkeen. Radalla olisi tarkoitus kuljettaa myös mineraaleja, kalaa, raakapuuta ja metsäteollisuuden jalostustuotteita. Rata palvelisi myös pohjoisen turismia.
Jäämeren radasta on puhuttu Suomessa jo usean vuosikymmenen ajan. Tähän asti keskustelu on kuitenkin kilpistynyt väittelyyn siitä, mitä kautta radan pitäisi kulkea.
Siksi on hyvä, että vaihtoehdot on nyt selvitetty ja yksi valittu jatkotyön pohjaksi.
On hyvä, että vaihtoehdot on nyt selvitetty ja yksi valittu jatkotyön pohjaksi.
Ajan kulumisen huomaa siitä, että vielä pari-kolmekymmentä vuotta sitten Kemijärven ja Alakurtin kautta Murmanskiin kulkeva vaihtoehto oli varsin vahvasti esillä. Silloin keskusteltiin lähinnä pohjoisten merialueiden öljy- ja kaasuvarojen hyödyntämisestä.
Nyt Alakurtin kautta kulkeva vaihtoehto suljettiin pois lyhyellä maininnalla, että radan olisi hyvä kulkea kokonaan ETA-alueella.
Suomeksi sanottuna Venäjän vaihtoehto putosi pois osittain turvallisuuspoliittisista syistä. Tätä voi pitää yhtenä esimerkkinä siitä, miten Krimin valtaus ja Ukrainan kriisi vaikuttavat tänä päivänä kansainvälisiin suhteisiin.
Tornio–Narvik, Kolari–Narvik ja Kolari–Tromssa putosivat liikenneviraston selvityksessä joko kalleutensa vuoksi tai siksi, että niiden tuomat hyödyt jäisivät Kirkkoniemen vaihtoehtoa pienemmiksi.
Jäämeren radan rakentaminen on vielä monen mutkan takana. Se olisi käytännössä kannattava vain sillä ehdolla, että myös Helsinki–Tallinna-tunneli rakennetaan. Näin syntyisi suora ratayhteys Jäämereltä Keski-Eurooppaan.
Myös saamelaisten oikeuksien ja ympäristöarvojen suojaaminen nousevat tärkeiksi jatkotyössä.
Yksi ehto Kirkkoniemen radan rakentamiselle on tietenkin Norjan myötämielisyys. Sen olisi osallistuttava radan rakentamiseen noin miljardin euron panostuksella.
Norjan saaminen hankkeeseen mukaan lienee kuitenkin ehdoista helpoin, vaikka sitovia rahoituslupauksia ei perjantaina vielä Norjasta saatukaan.