Hyvä työllisyyskehitys ei jatku itsestään
Tuoreet työllisyysluvut ovat hallituksen näkövinkkelistä mieluisaa luettavaa. Tilastokeskuksen tietojen mukaan työllisiä oli tammikuussa 46 000 enemmän kuin vuosi sitten.
Kasvun ansiosta työllisyysaste on nyt 73,4 prosenttia. Hallituksen virallinen tavoite on nostaa työllisyysaste 75 prosenttiin. Tähän tavoitteeseen on matkaa vielä 55 000 henkilön verran.
Hyvien työllisyyslukujen taustalla vaanii kuitenkin mustia pilviä, sillä työttömiä oli tammikuussa 15 000 enemmän kuin vuosi sitten. Tilastokeskuksen tietojen mukaan tammikuussa oli työttömänä noin 200 000 henkilöä eli vajaat seitsemän prosenttia kaikista työikäisistä.
Eri suuntiin kulkevat luvut eivät ole ennenkuulumattomia, mutta ne herättävät kysymyksiä.
Tilastokeskuksen yliaktuaari Pertti Taskinen varoittaa blogissaan tekemästä hätäisiä johtopäätöksiä tammikuun tilastojen pohjalta. Taskisen mukaan tarkempien analyysien aika on vasta sen jälkeen, kun helmi- ja maaliskuun luvut ovat tiedossa.
Keskuskauppakamarin pääekonomisti Mauri Kotamäki muistuttaa, että työttömyysaste on pysynyt 15 kuukautta lähes ennallaan työllisyysasteen kasvusta huolimatta.
Kotamäen mukaan työttömyysasteen laskeminen edellyttää hallitukselta rakenteellisia uudistuksia.
Rakenteellisiin uudistuksiin hallitusta kannustaa myös avointen työpaikkojen määrän lisääntyminen 12 000 kappaleella. Avoimia työpaikkoja oli TE-toimistojen tietojen mukaan tammikuussa yhteensä 146 000 kappaletta.
Rehellisyyden nimissä on todettava, että Marinin hallitus saa kiittää hyvistä työllisyysluvuista suurelta osin Sipilän hallitusta.
Pääministeri Sanna Marinin (sd.) hallituksen on syytä ottaa vakavasti asiantuntijoiden työllisyysarviot. Vaikka työllisyyskehitys näyttää lukujen valossa hyvältä, hallitus ei voi tuudittautua siihen, että myötätuuli jatkuu myös tulevaisuudessa.
Myönteisen työllisyyskehityksen taustalla vaikuttavat niin edellisen hallituksen toimenpiteet kuin maailmanmarkkinoiden tilannekin. Näiden kahden tekijän vaikutuksesta Suomeen on syntynyt vajaan viiden vuoden aikana 160 000 uutta työpaikkaa.
Uusien työpaikkojen määrä on valtava. Rehellisyyden nimissä on todettava, että Marinin hallitus saa kiittää hyvistä työllisyysluvuista suurelta osin Sipilän hallitusta. Ilman Sipilän hallituksen määrätietoisia toimia luvut olisivat nyt aivan toisenlaiset.
Joka muuttaa väittää, puhuu palturia.
Työmarkkinoilla tehdyt sopimukset antavat hallitukselle hyvän pohjan hallituksen työllisyystoimille. Hallituksen onnistumisen kannalta on erittäin tärkeää, että myös kevään työmarkkinakierroksella löytyy sopu kivuttomasti julkisen sektorin palkkaneuvotteluissa.
Hallituksen on kevään kehysriihessä ja elokuun budjettiriihestä on helpompi päästä sopimukseen työllisyystoimista, jos kevään työmarkkinaneuvotteluissa ei ole tapeltu verissä päin.