Hallituksen onnistuminen talous- ja työllisyystavoitteissa kismittää oppositiota
Budjettiriihen jälkimainingeissa on käyty jälleen kerran väittelyä siitä, mikä osuus hallituksen toimilla on ollut Suomen vahvassa talouskasvussa.
Opposition mielestä hallituksen tekemisellä ei ole ollut minkäänlaista vaikutusta myönteiseen työllisyys- ja talouskehitykseen. Sen mukaan mainio talouskehitys perustuu enemmän hyvään tuuriin ja maailmantalouden vahvaan vetoon kuin hallituksen kyvykkyyteen.
Se, että opposition vähättelee hallituksen aikaansaannoksia vajaa vuosi ennen vaaleja, ei yllätä ketään. Epämiellyttävän tosiasioiden tunnustaminen on usein hankalaa.
Kolme vuotta on pitkä aika. Kun Sipilän hallitus aloitti työnsä, Suomella meni huonosti. Kansalaisten luottamus omaan tulevaisuuteen oli matalla tasolla, valtion velkaantuminen oli hälyttävän korkealla, vienti sakkasi ja työllisyystilanne oli hankala.
Näkymät olivat umpisurkeat. Tässä tilanteessa hallitus asetti itselleen kovat tavoitteet talous- ja työllisyyskehityksen korjaamiseksi. Tavoitteet olivat niin korkeat, että niihin ei uskonut juuri kukaan.
Talousasiantuntijat laidasta laitaan ennustivat vuositolkulla, että hallitus jää raskaasti omista tavoitteestaan edellisen hallituksen tapaan. Toisin kävi. Sipilän hallitus teki kaikkien yllätykseksi sen, minkä piti olla mahdotonta.
Jokainen voi kuvitella, millainen huuto opposition suunnasta kuuluisi tällä hetkellä, jos hallitus ei olisi onnistunut omissa talous- ja työllisyystavoitteissaan.
Äkkiseltään voisi kuvitella, että hyvästä työstä saa palkinnon tai vähintään kiitokset. Politiikassa se taitaa olla kuitenkin liikaa vaadittu. Tulipalon voi sammuttaa väärin niin monella eri tavalla.
Kun oppositio väittää kirkkain silmin, että Suomen hyvä työllisyys- ja talouskehitys perustuu vain ja ainoastaan maailmantalouden vahvaan kasvuun, se unohtaa mainita erään tärkeän seikan. Maailmantalouden veto oli vahvaa Kataisen-Stubbin hallituskausien aikana.
Syystä tai toisesta maailmantalouden vahva kasvu ei heijastunut tuolloin Suomeen. Huonoa tuuriako?
On hyvä myös muistaa, että oppositiossa etenkin vasemmistopuolueet ja vihreät ovat vastustaneet tarmokkaasti kaikkia hallituksen tekemiä säästöpäätöksiä. Jos hallitus oli noudattanut talouspolitiikassa kirkassilmäisesti näitä opposition toiveita, positiivinen talouskäänne olisi jäänyt haaveeksi.
Jokainen voi kuvitella, millainen huuto opposition suunnasta kuuluisi tällä hetkellä, jos hallitus ei olisi onnistunut omissa talous- ja työllisyystavoitteissaan.
Jos hallitus perustelisi epäonnistumistaan samalla tavalla kuin oppositio eli huonolla tuurilla ja maailmantalouden heikolla vedolla, se herättäisi enemmän hilpeyttä kuin luottamusta.