Fortumin surkeista liiketoimista ei voi syyttää poliitikkoja
Viime viikkoina julkisuudessa on muisteltu Suomen historian pahimpia talousmokia. Syy surkeimpien yrityskauppojen listaamiseen löytyy Fortumin kurjimuksesta. Yhtiö on ajautunut lyhyessä ajassa suuriin taloudellisiin ongelmiin Venäjällä ja Saksassa tehtyjen investointien takia.
Fortumin viimeisen vuosikymmenen yrityskaupat näyttävät nykypäivän valossa umpisurkeilta. On vaikea kuvitella, miten ja millä tavoin Fortum olisi päässyt vielä huonompaan lopputulokseen, mihin se nyt on päätynyt.
Ensin yhtiö möi takuuvarmaa tuottoa tuoneet sähköverkkonsa Suomesta ulkomaisille sijoittajille. Näin siksi, että Fortum laski saavansa rahoilleen parempaa tuottoa muualla.
Tämän Fortumin tarinan osti pääministeri Jyrki Kataisen (kok.) johtama six-pack hallitus. Se antoi Fortumille luvan myydä strategisesti tärkeät sähköverkot ulkomaisille sijoittajille. Lupa heltisi, vaikka silloiset oppositiopuolueet keskusta ja perussuomalaiset vastustavat kauppaa ankarasti.
Fortumin entisiä sähköverkkoja ostaneet yhtiöt ovat tehneet erinomaista tulosta. Tulos ei ole syntynyt tyhjästä. Laskun ovat maksaneet yritysten asiakkaat korkeimpina sähkönsiirtolaskuina.
SÄHKÖVERKKOKAUPASTA saadut rahat Fortumin on sijoittanut Venäjälle ja Saksaan. Molemmat sijoituspäätökset ovat osoittautuneet järkyttävän huonoiksi Venäjän Ukrainaan tekemän hyökkäyksen jälkeen.
Fortumin Venäjälle ja Saksaan tekemien sijoitusten arvo on romahtanut. Yhtiö on joutunut lisäksi pääomittamaan miljardeilla euroilla saksalaista tytäryhtiötään Uniperia.
Venäjän lopetettua maakaasun viennin Saksaan Uniperin vaikeudet ovat vain kasvaneet. Yhtiö on joutunut hankkimaan maakaasua markkinoilta kymmenkertaisella hinnalla, mutta ei ole voinut siirtää sopimussitoumustensa takia kohonneita hintoja asiakkaidensa maksettavaksi. Tämän seurauksena yhtiö tekee tappiota lähes 100 miljoonaa euroa päivässä.
Valtio-omisteiset pörssiyhtiöt tekevät kaikkensa, jotta poliitikot eivät osallistu millään tavalla yhtiöiden liiketoimintaa koskevaan päätöksentekoon. Jos liiketoimet osoittautuvat katastrofiksi, valtiovaltaa ja päättäjiä huudetaan välittömästi apuun.
UNIPERIN kohtalo on nyt Saksan käsissä. Jos Uniper ei voi periä maakaasusta markkinahintaa, sillä ei ole enää toimintaedellytyksiä.
Nyt Fortum ja Saksa neuvottelevat siitä, miten ja millä ehdoilla yhtiö pidetään pystyssä. Saksan heinäkuussa antama 15 miljardin tukipaketti on osoittautunut riittämättömäksi. Yhtiön pelastamiseksi tarvitaan siis lisää rahaa. Fortumilla ei ole halukkuutta osallistua rahoitustalkoisiin.
Hyviä vaihtoehtoja ei ole tarjolla. Puheet Uniperin kansallistamisesta tai Saksan valtion omistusosuuden kasvattamisesta kuulostavat hurjilta, mutta sitä ne eivät ole.
Venäläisen maakaasun varaan energiapolitiikkansa rakentanut Saksa on erittäin pahoissa vaikeuksissa. Uniperin lisäksi pelastettavien listalla on joukko muita energia-alan yrityksiä.
VIRHEISTÄ pitää ottaa opiksi. Fortumin tapauksessa suurimman vastuun kantavat sen johto ja hallitus.
Jokainen Suomen hallitus on vuorollaan kuitannut Fortumin johdon ja hallituksen päätökset. Vaikka valtio on yhtiön suurin omistaja reilun 50 prosentin osuudella, sen mahdollisuudet vaikuttaa yhtiön toimintaa ovat hyvin rajalliset. Käytännössä valtion vaikutusvalta näkyy hallitusten jäsenten nimityksissä.
Valtio-omisteisia pörssiyhtiöitä koskevat samat säännöt kuin muita pörssiyhtiöitä. Yhtiöt eivät voi vapaasti tiedottaa asioista, jotka vaikuttavat tavalla taikka toisella yhtiön osakkeiden arvostukseen.
Ex-pääministeri Juha Sipilän (kesk.) mielestä strategisesti tärkeiden valtionyhtiöiden oleminen pörssissä on kyseenalaista. AlfaTV:n haastatteleman Sipilän mukaan ”iso kysymysmerkki on, ovatko Finnair tai Fortum aitoja pörssiyhtiöitä”.
ENTISEN pääministerin lausuntoa ei kannata ohittaa olankohautuksella.
Valtio-omisteiset pörssiyhtiöt tekevät kaikkensa, jotta poliitikot eivät osallistu millään tavalla yhtiöiden liiketoimintaa koskevaan päätöksentekoon. Jos liiketoimet osoittautuvat katastrofiksi, valtiovaltaa ja päättäjiä huudetaan välittömästi apuun.
Oikeudenmukaista ei ole sekään, että päättäjät, joilla ei ole osaa eikä arpaa Fortumin liiketoiminnallisiin ratkaisuihin, joutuvat kantamaan julkisuudessa vastuun yhtiön toimista. Fortumin liiketoimista vastanneet johtajat ja hallituksen jäsenet leikkivät samaan aikaan kuurupiiloa ja kieltäytyvät vastaamasta median esittämiin kysymyksiin.
Sipilän kysymys, ovatko esimerkiksi Fortum tai Finnair oikeita pörssiyhtiöitä, on tätä taustaa vasten erittäin osuva.