EVA:n gallup ei anna eväitä säästölistojen tekoon
EVA julkisti tiistaina kyselytutkimuksen, jonka mukaan kansalaiset kannustavat seuraavaa hallitusta ryhtymään reippaisiin säästötoimiin.
Jopa 68 prosenttia suomalaisista on sitä mieltä, että julkisen talouden sopeutustoimet on aloitettava heti seuraavien vaalien jälkeen. Ajatusta vastusti vain 12 prosenttia vastaajista, ja viidesosa ei ottanut kantaa koko kysymykseen.
EVA tarjosi kahta keinoa talouden tasapainotukseen, verotuksen kiristämisen tai menojen leikkauksen. Vastaus oli selvä, kansalaiset kannattavat menojen leikkausta verojen kiristämisen sijasta.
Vastaajista 65 prosenttia kannatti menojen leikkausta, verojen kiristämistä vain 26 prosenttia.
Tarkemmalla lukemisella selviää, että kansalaisten tuki menoleikkauksille ei ole niin selvää kuin tiistain uutisoinnista voisi päätellä.
Lähtökohdaksi voidaan ottaa vaikkapa gallupsuosikki kokoomuksen ehdotus kahdeksan miljardin sopeutusohjelmasta, joka toteutettaisiin kahden vaalikauden aikana, miljardin euron vauhtia vuodessa.
EVA:n kyselyssä annettiin vaihtoehtoja, mistä kansalaiset olisivat valmiita säästämään. Suosituimmiksi kohteiksi osoittautuivat puoluetuki, ministerit ja heidän avustajansa, eduskunta, valtion virkamiehistö ja tasavallan presidentin kanslia.
Näistä kohteista ei miljardisäästöjä kerry. Valtiolla on toki paljon virkamiehiä, mutta heitä olisi vähennettävä todella reippaalla kädellä merkittävien säästöjen aikaansaamiseksi. Esimerkiksi poliisien tai armeijan henkilökunnan vähentäminen ei taida kovin suurta kannatusta nauttia.
Vasta kuudenneksi suosituimmalla säästökohteella alkaa olla taloudellistakin merkitystä. Se on perussuomalaisten suosikkikohde, kehitysapu.
Näiden jälkeen tulivat Yleisradio, taide ja kulttuuri sekä maahanmuuttajat ja kotouttaminen, nämäkin lähinnä perussuomalaisten esittämiä säästökohteita. Niilläkään ei miljardisäästöihin päästä.
Tulosten perusteella kansalaiset vastustavat säästöjä sosiaali- ja terveysministeriön sekä opetusministeriön pääluokista, jotka vievät ylivoimaisesti eniten rahaa valtion budjetista.
Listan häntäpää on sekin mielenkiintoinen. Vain kolmetoista prosenttia on valmis säästämään sosiaali- ja terveydenhuollosta. Tätä säästökohdetta vastusti 81 prosenttia.
Vielä vähemmän kannatettiin säästöjen hakemista sairausvakuutuksesta, puolustusvoimista ja maanpuolustuksesta, opintotuesta, varhaiskasvatuksesta, poliisista ja rajavartiolaitoksesta, peruskoulusta ja toisen asteen opetuksesta.
Liikenneväylistäkin halusi säästää vain 18 prosenttia vastaajista. Tätä säästöä vastusti 70 prosenttia.
Tulosten perusteella kansalaiset vastustavat säästöjä sosiaali- ja terveydenhuollosta sekä opetusministeriön ja puolustusministeriön pääluokista, jotka vievät ylivoimaisesti eniten rahaa valtion budjetista.
Ylivoimainen enemmistö vastustaa säästämistä esimerkiksi asumistuesta, työttömyyskorvauksista, lasten kotihoidontuesta, toimeentulotuesta ja korkeakouluopetuksesta. Maataloustuetkin ovat enemmistön mielestä väärä säästökohde.
Jonkin verran kannatusta saa sentään ehdotus yritystukien leikkauksesta. Tätäkin ovat monet hallitukset yrittäneet, mutta hankkeet ovat kaatuneet. Niin sanotun vihreän siirtymän tukien leikkaaminen on hiukan suositumpaa kuin niiden säilyttäminen.
EVA:n tutkimus antaa puolueille kaksi ristiriitaista viestiä. Siitä on helppo poimia vastustettavia säästökohteita vaalitaistelun aikana. Vaalien jälkeistä elämää tutkimus ei juuri hyödytä.
EVA:n tutkimuksesta ei voi rakentaa äänestäjien enemmistön kannattamaa säästöohjelmaa, jolla olisi todellista merkitystä. Jos joku puolue haluaa säästöjen sijaan veronkorotuksia, kansalaiset eivät tätäkään ajatusta tue.
Vain yksi asia on varma. Julkisen talouden sopeutusohjelma kohtaa voimakasta kritiikkiä, miten seuraava hallitus sen sitten rakentaakin.