Etätyöt tulivat jäädäkseen – myönteiset kokemukset vauhdittavat muutosta

Pääkirjoitus

Valtakunnallinen etätyösuositus päättyy lokakuun 15. päivä. Monilla työpaikoilla pohditaankin parhaillaan, miten töitä jatketaan koronapandemian jälkeen.

Koronapandemian aikana yli miljoona työntekijää siirtyi Suomessa etätöihin. Viime aikoina työntekijät ovat hiljalleen palanneet työpaikoilleen.

Kiinnostus etätöitä kohtaan ei ole kuitenkaan kadonnut mihinkään. Monet työntekijät haluaisivat tehdä jatkossakin vähintään osan työviikosta etänä.

KORONAKRIISI osoitti, että töiden siirtäminen kotiin on nykyisillä tietoteknisillä välineillä ja taidoilla mahdollista monilla aloilla. Pakottavassa tilanteessa sopeutuminen uuteen työtapaan onnistui useimmilla työpaikoilla odotuksia paremmin.

Työantajille, jotka olivat aikaisemmin suhtautuneet nihkeästi etätöihin, korona-aika oli avartava kokemus. Työntekijät hoitivat vastuullisesti ja tunnollisesti omat työnsä. Monilla työpaikoilla työtehokkuus jopa nousi, kun työmatkustamiseen ja ylimääräisiin palavereihin käytetty aika vähentyi.

Työnantajien pelot työntekijöiden huonosta työmoraalista osoittautuivat vääriksi. On selvää, että ilman koronaepidemiaa harppaus kohti etätyöaikaa olisi ollut paljon hitaampi.

Etätyöt eivät ole kuitenkaan kaikkien mieleen. Osa työntekijöistä haluaa ehdottomasti palata takaisin työpaikalle ja jatkaa töitä entiseen tapaan. Näille henkilöille työyhteisön sosiaalinen merkitys on yleensä tavanomaista tärkeämpi.

Työntekijän työviihtyvyys ja -tehokkuus on parhaimmillaan, kun hän voi itse vaikuttaa oman työnsä sisältöön ja tapaan, jolla sitä tekee.

TYÖNANTAJIEN tehtävänä on nyt linjata, millaiseen työkulttuuriin siirrytään pandemia jälkeen.

Siirrytäänkö hybridimalliin, jossa osa työviikosta on mahdollista tehdä etänä. Miten toimitaan niiden työntekijöiden osalta, jotka haluavat siirtyä kokonaan etätöihin?

Uusia linjauksia on tehtävä niin yksityisellä kuin julkisella sektorilla. Päätöksillä on kauaskantoisia vaikutuksia muun muassa toimisto- ja asuntorakentamiseen.

Jos etätyöt yleistyvät, toimistotilaa tarvitaan entistä vähemmän. Vastaavasti kotoa pitäisi löytää toimiva tila töiden tekemiseen.

Nämä muutokset ovat näkyneet jo osittain markkinoilla. Jos muutoksista tulee pysyviä, vaikutukset ovat entistä suurempia.

LÄHIVUODET määrittävät, millaiseksi työelämä muuttuu koronan jälkeen. Korona-aikana saadut opit unohtuvat nopeasti, jos käytäntöjä ei jatketa.

Valtiovalta voi toimia etätöihin siirtymisessä esimerkkinä yksityisille yrityksille. Kannustamalla etätyöhön valtionhallinnon työpaikat avautuisivat kaikkialla Suomessa asuville asiantuntijoille.

Sama periaate koskee myös yrityksiä. Tulevaisuudessa työpaikka ei samalla tavalla sijaitse tietyllä paikkakunnalla, vaan töitä voi tehdä paikasta riippumatta.

Uusi työmalli on mahdollisuus sekä työntekijöille että työnantajille. Työntekijän työviihtyvyys ja -tehokkuus on parhaimmillaan, kun hän voi itse vaikuttaa oman työnsä sisältöön ja tapaan, jolla sitä tekee.

Kommentit (1)

  • Lukija64

    Etätyö on moniulotteinen juttu. Ei sovi kaikkeen työhön, eikä kaikille eikä myöskään ole joko/tai-työtä. Työskentelymuoto ei ole uutta myöskään ulkomaille/ulkomailta meille tapahtuvaa. Meillähän esimerkiksi Kelassa on monissa toiminnoissa tehty menestyksekkäästi etätyötä.
    Onkohan jossain alettu muuten pohtia, mikä vaikutus etätöiden lisääntymisellä on mm näihin raidehankkeisiin. Omasta mielestäni ”tunnin junassa” Turusta Hesaan, silloin kun sitä perustellaan henkilöliikenteellä ja vartin säästöllä matkustusajassa, on kyllä heikko perustelu.
    Itä-Suomen linjaus puolestaan tukisi paremmin sekä teollisuuta että henkilöstöliikennettä, kunhan parannus vietäisiin riittävän kauas.

Voit kommentoida kirjauduttuasi palveluun. Tarvitset kirjautumiseen Suomenmaa-tunnuksen