Monikuntalaisuuskokeilulla villoja päätöksentekoon
Ajatellessamme maailmaa vaikkapa 50 vuoden päähän, tarkoittaa se melko varmasti myös kunnallishallinnon ja verorahoituksen jakautumisen muutoksia.
Kiinnostavaa on se, miltä tulonjako ja paikkakuntien kehitys näyttäisivät, jos irrottaisimme ne ainakin osin kuntarajoista. Millainen on maailma, jossa kansalaisten liikkuvuustietojen pohjalta lasketaan paikkaperustainen palvelutarve ja siihen kohdennettava rahoitus.
Tällaisessa mallissa on olennaista miettiä toki lisäksi vaikuttamismahdollisuuksien näkökulma: milloin tukee oikeus osallistua päätöksentekoon.
Nyt on erinomainen hetki käynnistää monikuntalaisuuskokeilu, jonka aikana pureuduttaisiin kolmeen kokonaisuuteen: rahoitusjärjestelmän, osallisuuden ja palvelujärjestelmän mallintamiseen.
Monikuntalaisuuskokeilu tarvitaan, jotta saamme vertailutietoa päätöksenteon tueksi ja tietoa siitä, millainen rahoitusjärjestelmä olisi toimiva ja oikeudenmukainen kuntien näkökulmasta. Puhe kaksoiskuntalaisuudesta ei riitä – tarvitsemme isomman askeleen tulevaisuuteen.
En sano, että monikuntalaisuus olisi automaattisesti nykyjärjestelmää parempi ja hyödyttäisi kuntia, joissa on paljon vapaa-ajan asukkaita tai muuta kausiväestöä. Tästä perusolettamuksesta tulisi päästä itseasiassa eroon.
Huonoimmillaan tilanne voi olla kuntatalouden näkökulmasta jopa päinvastainen, siis haitallinen. Siksi on tarve rahoitusjärjestelmän mallintamiselle ja vaihtoehtojen tutkimiselle.
Kokeilukuntaperiaatteella tämä on mahdollista, sillä mallinnuksessa voisi käyttää pohjatietoina esim. kokeilukuntien kiinteistökantaa, vapaa-ajan asukkaiden määrää ja palvelujärjestelmää.
Osallisuuskysymykset ovat olennainen, muttei vaikein osa monikuntalaisuutta. Äänioikeus on vain pala osallisuutta. Paljon arkisempaa osallisuutta on monikuntalaiselle tarjolla esim. raatien, kumppanuuspöytien, etäinfojen ja muiden vaikuttamisfoorumien puitteissa.
Ihmisten liikkumista tunnetaan koko ajan paremmin esimerkiksi teletietojen ja sähkönkäyttötietojen perusteella. Google ja monet muut sovellukset seuraavat meitä hetki hetkeltä. On vain ajan kysymys, milloin alamme käyttää tätä dataa aidosti hyödyksi palvelujärjestelmää kehittäessä. Askeleet ovat olleet verkkaisia.
Tärkeää on tutkia nyt sitä, mitä kaikkea monipaikkaisuus tarkoittaa palvelujärjestelmän näkökulmasta ja mikä on sen kustannusvaikutus. Eli mitä monipaikkaisuus tarkoittaa jätehuollolle, sote-palveluille, yhdyskuntatekniikalle, rakennusvalvonnalle ja miten eri kunnat ovat tähän vastanneet sekä millaista ennakointia kunnissa tehdään.
Tämä kuntien välinen benchmarkkaus on elintärkeää kehittämistä.
Yhteiskunnan uudistamisen näkökulmasta huolella toteutettu monikuntalaisuuskokeilu ja mahdollisesti täysi monikuntalaisuusuudistus olisi tulevaisuusteko. Monikuntalaisuus ei tee kuntayksikköä tarpeettomaksi, vaan päinvastoin. Parhaimmassa tapauksessa kunnat kävisivät nykyistä kovempaa kisaa monipaikkaisten viipymistä