Yleisradio traumatisoi
Elämme melko ahdistavia aikoja. On sota Ukrainassa, raakalaismainen Venäjä on rajanaapurimme. Vasta oli (ja on yhä) korona ja Venäjän syystä tavallisen ihmisen elämä kurjistuu.
Puhutaan sähkökatkoksista ja kylmenevistä asunnoista. Liikennepolttoaineen hinnasta ei kannata mainitakaan. Fortumin tappiot ovat niin suuret, että johdon bonuksiin täytyy ottaa rahaa mökin Miinoiltakin.
Yleisradio näkee hyväksi tässä tilanteessa esittää Trauma-nimistä ohjelmaa, jossa käsitellään henkirikoksia. Jostain on löydetty juontajaksi portsari, kun on sentään puhelaulajan veli.
Tiedetään, tiedetään, kanavaa voi vaihtaa, ei ole pakko katsoa enkä ole katsonutkaan kuin muutaman minuutin. Mutta kun ei voi välttyä ohjelman puffeilta. Niitä ajetaan Ylen sinänsä pääosin laadukkaiden ohjelmien välissä ja uutisten alla.
Siis joka ilta, jopa kaksi kertaa kymmenen minuutin sisään. Et voi välttyä tiedolta, että pikkulapsen on isänsä tappanut.
Ymmärrän, että uhrien omaisille on hyväksi päästä keventämään taakkaansa, joka julkisuudesta tuskin paljoakaan kevenee. Ja sitten tulevat tuttavat ja sukulaiset, jotka myös haluavat oman viisiminuuttisensa julkisuutta ja näkyvyyttä.
Tuotantoyhtiö on sarjan keksinyt ja Timo Järvi Yleisradiossa on sen ostanut. Onhan rahaa, koska yleisradiovero.
Laitetaanpa siis arkipäivän prime timeen, juuri ennen illan pääuutisia.
En ole niin kukkahattusetä, ettenkö ymmärtäisi että ikävistäkin asioista täytyy voida puhua ja täytyy voida uutisoida. Mutta kun valtavista, koskaan korjaantumattomista henkilökohtaisista katastrofeista tehdään, ei yksittäisiä ohjelmia, vaan ihan sarja, niin haloo.
Vaikka mitä vetoa että jossain palaverissa on mainittu ”koukuttava sarja”. Ihan kivat katsojaluvut!
Kuinka sarja näyttäytyy meille tavan ihmisille. Voi olla Ylen neropateille, tuotantoyhtiöstä puhumattakaan, yllätys, että lapsen murhasta normaali ihminen ahdistuu. Niin kuin ahdistuu aikuisen murhastakin, tai olkoon vaikka tappo.
On tällä syömisellä mahdotonta keksiä kunnollista syytä tällaisen trauma-ohjelman esittämiselle. Mitä se edistää, mitä tarkoitusta se palvelee. Sitäkö että jospa saisi kaupalliselta kanavalta katsojia.
Laitetaanpa siis arkipäivän prime timeen, juuri ennen illan pääuutisia.
Yleisradio on iskenyt kirveensä kiveen, sananvapaus, joo joo, mutta murhaporno on murhapornoa. Sontaa!