Neuvoja pankista

Kukapa ihan sitä vanhaa aikaa kaipaisi. Kun sain tiskijukan palkan käteisenä osuuskaupan konttorista, marssin Kansallis-Osake-Pankin (parhaimman näköiset ja tuoksuiset virkailijat) jonoon maksamaan yhtiövastikkeen, koska taloyhtiön tili oli siellä.

Sieltä matka jatkui Vehkalahden Säästöpankkiin, jossa asuntolaina oli. Postipojan palkkani tuli Postisäästöpankin tilille. Mainittakoon, että sieltä tuli tiliote joka ainoan maksutapahtuman jälkeen.

Oli shekkejä, oli äveriäs olo.

Sittemmin meidät siirrettiin pankkien ulkoseinille, suojelemaan tunnusta skimmauslaitteilta ja olan yli kurkkivilta. Koska käteistä täytyy olla, aikuisella ihmisellä.

Moni oikein leveilee sillä, että ei käytä ollenkaan käteistä. Euro ja seitsemänkymmentä senttiä maksavaa kahvikuppia maksetaan sitten mokaillen. Yleisin ihmistyyppi on yhden ihmisen ruuhka.

Joskus pitäisi liikutella käteistä rahaa pankkikonttorissa. Pitäisi, mutta ei onnistu. Oma pankki lopettaa konttorin kotikaupungissani kokonaan, toinen pankki on jo aikoja ilmoittanut, ettei käsittele käteistä. Siellä saa käydä kysymässä neuvoja, ajanvarauksen kanssa tietenkin.

Olen ajatellut alkavani varailla aikoja pikkuhiljaa. Onhan sitä niin paljon neuvojen tarvetta.

Ihan sijoitusneuvoja ensin. Kun on tullut se Kaikki tai ei mitään -peli, niin kumpaa kannattaa tavoitella, kaikkia oikein vai ei yhtään oikein. Kai neidille on kauppakoulussa jotain todennäköisyyslaskentaa opetettu. Ja riskikartoitusta pankkiopistolla.

Tiedän sen sijoitustotuuden, että historia ei ole tae tulevasta, joten mitä mieltä pankkikamreeri on, kun Katri-Helena ei mitenkään vastannut kosintaani 1975, niin olisiko hän jo heltynyt?

Haluaisin nyt pankin kannan kirjallisena, mieluiten monella leimalla, kun Esson baarissa ei synny yksimielisyyttä nasta- ja kitkarenkaiden paremmuudesta. Riitely ahdistaa, kannattaisiko siirtyä Teboilin baariin, kun siellä se Helmikin myy nappi auki kahvia.

Onko viisasta liehitellä Tebolin Helmiä vaikka neilikkakimpulla?

Mitä mieltä palveluneuvoja on, kun minua tuppaa pierettämään, että onko kansallisruoka ruisleipäperäistä, vai olenko haukkonut liikaa henkeäni vai pitäisikö mennä terveysasemalle vaiko sittenkin luonnonparantajalle?

Pystyttekö äänestä päättelemään, jos turautan.