Näkökulma: Ylen tentti oli palvelus vaalikeskustelulle – Presidentti ei ole pelkkä Suomi-mannekiini
Presidentinvaalien tenttimaratonin eilinen huipentuma Ylellä on aiheuttanut runsaasti närkästystä sosiaalisen median mielipidevaikuttajien keskuudessa.
Verorahoitteinen spektaakkeli oli kuulemma pilattu väärillä aihevalinnoilla, kuten talous- ja työmarkkinapolitiikalla – ne kun eivät suoranaisesti presidentin toimivaltaan kuulu.
Etenkin kokoomuslaiset olivat käärmeissään, eikä ihme. On selvää, että puolueen presidenttiehdokas Alexander Stubb varoo viimeiseen asti ottamasta kantaa petollisiin kotimaan politiikan karikoihin.
Niissä luoviminen voisi osoittautua kohtalokkaaksi gallupkärjelle, joka on loppumetreillä kompastellut työmarkkina-asioissa sekä joutunut selittelemään kantaansa Suomen kansalaisuuden poistamisesta kaikilta venäläisiltä kaksoiskansalaisilta.
Lisäksi kiusallista kokoomuksen kannalta oli, ettei puolueen ehdokas Stubb katsonut pääministeri Petteri Orpon oikeistohallituksen talouspolitiikan edesauttavan hyvinvointia Suomessa.
Myös osa muista politiikan asiantuntijoista intoutui tölvimään Ylen tenttiä keskittymisestä pitkästi muihin kuin presidentin toimivaltaan liittyviin asioihin.
Muun muassa Åbo Akademin politiikan tutkimuksen professori Kimmo Grönlund kutsui viestipalvelu X:ssä ”lähes vastuuttomaksi” sitä, että kansalaisille luotiin kuvaa presidentin mahdollisuuksista pelastaa talous ja hyvinvointiyhteiskunta.
Sydämistyneiden kommentaattorien mielestä vastuullista julkista palvelua olisi ollut pitäytyä tiukasti ulko- ja turvallisuuspolitiikassa, kuten lukuisissa muissa paneeleissa pitkän syksyn ja talven ajan.
On totta, että esimerkiksi eduskuntavaaleilla on presidentinvaaleja konkreettisempi merkitys kansalaisten elämään. Mutta mitä lisäarvoa vielä yhden samanlaisen tentin järjestäminen olisi tuonut?
Kymmenien jo nähtyjen väittelyiden ja vaalikonevastausten pohjalta on piirtynyt selkeä kuva siitä, miten kärkinelikko näkee Suomen geopoliittisen aseman ja keskeiset kumppanuudet Ukrainan sodan nyrjäyttämässä uudessa maailmassa.
Äänestäjä voi suhtautua tulevaisuuteen tyynesti, sillä seuraavakin presidentti jatkaa Sauli Niinistön kaudella muotoutuneella ulkopolitiikan linjalla, jossa Suomi on puolensa selkeästi valinnut.
Suuri osa suomalaisista haluaa valtion ykköstehtävään henkilön, joka ymmärtää ne moninaiset todellisuudet, joissa tämän maan asukit arkeaan elävät.
Oli perusteltua ja jopa tervetullutta, että Yle haki ehdokkaiden välille eroja nostamalla pöydälle Suomen kohtalonkysymyksen, eli vaarallisesti velkaantuneen hyvinvointiyhteiskunnan tulevaisuuden.
Hyvinvointia ei voida turvata, saati lisätä, ilman vahvaa ja kasvavaa taloutta – ja suomalaisten hyvinvoinnista pitäisi presidentinkin kantaa huolta.
Suuri osa suomalaisista haluaa valtion ykköstehtävään henkilön, joka ymmärtää ne moninaiset todellisuudet, joissa tämän maan asukit arkeaan elävät.
Äänestyspäätöstään sunnuntaihin asti hautovat pääsivät eilen arvioimaan, ovatko ehdokkaat kansan pulssilla nyt, kun hallitus ryhtyy toden teolla sopeuttamaan hyvinvointiyhteiskuntaa. Ylen valinta oli palvelus presidentinvaaleja edeltävälle keskustelulle, jonka teemoja on muutenkin yritetty omituisella tavalla rajoittaa.
Presidentin toivotaan esiintyvän yhdistävänä tekijänä ja oikeudenmukaisuuden puolestapuhujana aikana, jona liian moni tuntuu luopuneen yhtyeen hiileen puhaltamisen ihanteesta.
Presidentillisesti on esiintynyt esimerkiksi kansanliikkeen ja keskustan ehdokas Olli Rehn, joka on pitänyt esillä sopimisen tarvetta vetoamalla työmarkkinoiden riitapukareihin, jotta nämä ”yrittäisivät vielä”.
Kansakunnan keulahahmon toimivallan institutionaalisista rajoista on pidettävä kiinni, mutta presidentti ei ole pelkkä armeijan ylipäällikön natsoilla varustettu Suomi-mannekiini, joka esiintyy kansainvälisillä areenoilla edistämässä maabrändiä ja vientiä.
Tutkimusten mukaan suomalaiset janoavat presidentiltä arvojohtajuutta. Sen voi lytätä vähättelevästi vahvan suunnannäyttäjän kaipuuksi – mutta lopulta äänestäjät ratkaisevat nämäkin vaalit omien kriteeriensä mukaisesti.