Professori Ylen tentin saamasta kritiikistä: Koko arvojohtajuuden käsite on ristiriitainen
Sisäpolitiikan voimakas korostuminen presidentinvaalien tenteissä ei ole täysin ongelmatonta, sanoo valtio-opin professori Tapio Raunio Tampereen yliopistosta.
Ylen torstai-illan vaalitentti on herättänyt paljon kritiikkiä etenkin sosiaalisessa mediassa, sillä niin iso osa keskustelusta koski taloutta ja sisäpoliittisia aiheita. Ne eivät kuitenkaan kuulu ulkopolitiikasta vastaavan presidentin toimivaltaan.
Raunion mukaan asia ei liity vain Ylen tenttiin, vaan se on ollut nähtävissä muissakin vaalikeskusteluissa. Talous- ja sisäpoliittisia kysymyksiä on perusteltu presidentin arvojohtajuudella. Niin teki myös Ylen tentin juontaja Annika Damström.
Koko arvojohtajuus-käsite on kuitenkin Raunion mielestä ristiriitainen. Olemassa ei ole selkeää määritelmää, mitä se tarkoittaa. Arvojohtajuus ajatellaan jonkinlaiseksi arkipäivän politiikan yläpuolella olevaksi, kaikkia yhdistäväksi asiaksi, jota tuodaan harkitusti esiin julkisuudessa.
– Toimittajat kysyvät arvojohtajuuden perusteella ehdokkailta kaikenlaisista aiheista, jotka liittyvät hallituksen ja eduskunnan toimivaltaan. Osa ehdokkaista ei välttämättä pidä tätä hyvänä, mutta samaan aikaan he itse korostavat haluaan toimia arvojohtajana, Raunio sanoo Suomenmaalle.
Sisäpolitiikan korostumisessa on hyvätkin puolensa, Raunio näkee.
Äänestäjät saavat sitä kautta paljon tietoa ehdokkaiden näkemyksistä. Se voi auttaa oman ehdokkaan valinnassa. Ja kyllähän esimerkiksi talousajattelu kertoo paljon ehdokkaan arvoista. Toisille on tärkeämpää korostaa heikompiosaisten asiaa, toisille yrittäjien.
Ongelmallista Raunion mukaan on se, että ihmisille voi syntyä vääristynyt kuva presidentin roolista. Monelle voi jäädä käsitys, että presidentillä on mahdollisuus vaikuttaa kaikenlaisiin asioihin yhteiskunnassa.
Raunio miettii myös sitä, tarjoaako sisäpolitiikan korostuminen valitulle presidentille houkutuksen puuttua toisinaan myös asioihin, jotka eivät hänen toimivaltaansa kuulu.
– Suomalaisessa poliittisessa järjestelmässä on olennaista, että presidentin ja hallituksen välillä vallitsee sujuva yhteistyö. Se ei ainakaan myötävaikuta yhteistyöhön, jos presidentti alkaa sorkkia hallituksen tontille kuuluvia asioita.
Ylellä nähty talouskeskustelu toi Raunion mukaan esiin ehdokkaiden puoluepoliittiset taustat.
Hallituksen edustajat pysyivät hallituksen politiikan takana, opposition edustajat taas tekivät oppositiopolitiikkaa.
– Vaikka kyseessä on henkilövaali, silti presidentinvaalit ovat myös vahvasti puoluepoliittiset. Se tulee vahvasti läpi, Raunio summaa.
Hätkähdyttävä hetki Ylen tentissä nähtiin, kun pääministeripuolue kokoomuksen ehdokas Alexander Stubb antoi ymmärtää, ettei hallituksen talouspolitiikka ole hyväksi Suomelle.
Raunion mukaan tilanne saattaa kertoa siitä, että gallupeiden kärkiehdokas joutuu tasapainoilemaan sanomistensa kanssa.
Hallituksen talouspolitiikka on herättänyt hyvin laajaa vastustusta. Presidentiksi mielivänä ehdokkaana Stubbilla ei ole varaa suututtaa ketään. Siksi kokoomuslainen pyrki toistuvasti myös palauttamaan keskustelun hänelle turvallisemmille vesille eli ulkopolitiikkaan.
Raunion mukaan myös vihreiden Pekka Haavisto vaikutti asettelevan sanansa tarkkaan. Haavisto on ollut gallupeissa toisena ja hänenkin on pelattava varman päälle.
– Muut ehdokkaat toivat paljon suoremmin näkemyksiään esiin. He uskaltavat oman gallup-tilanteensa vuoksi ottaa enemmän riskejä.
– Oma ongelmansa on siinäkin, että presidentinvaaleissa suosituimmat ehdokkaat vaikenevat omista poliittisista näkemyksistään.
Minkä verran talous- ja sisäpolitiikasta keskusteleminen sitten vaikuttaa vaalien lopputulokseen?
Raunion mukaan sitä on vaikea sanoa. Tarkkaa tutkimustietoa ei ole. Eikä hän halua asian kanssa myöskään etukäteen spekuloida.
– Kyse on henkilövaalista, jossa vaikuttavan hyvin monenlaiset asiat. Nyt on nähtävissä myös sitä, että ehdokkaiden kannatus korreloi jonkin verran heidän puolueensa kannatuksen kanssa. Sunnuntaina näemme, miten vaaleissa lopulta käy.