YYA 2-naapuruussopimus törmää Nato-perussopimukseen
Valtiojohdon ilmoitettua Nato-kantansa tuli Suomen jäsenyyshakemuksen jättämisestä täyttä totta.
Samoin aukesi jäsenkelpoisuutemme läpivalaisu niiden jäsenmaiden toimesta, joilla on omia tarpeitaan ja oletus hyötyä Suomen siivellä tai kustannusella.
Turkin presidentti ehti jo perjantaina leimata Suomen ja Ruotsin ”vierastaloksi terroristijärjestöille”, aeimpien mustamaalaustensa jatkoksi. Turkkia kaihertaa, ettei sen miehittämää ja itsenäiseksi julistamaa Kyproksen saaren pohjoisosaa kukaan muu ole tunnustanut.
Soraääniä on kuulunut natomaista muualtakin, kuten Unkarista. Kotimaisissa vakuutteluissa yksituumaisuudesta on kuorrutuksen maku.Venäjä on luku sinänsä.
Kansainvälistä oikeutta ja järjestystä määrittelevät hyvin laajasti erilaiset valtiosopimukset. Niihin vedotaan niin rauhan kuin konfliktinkin aikana ja rauhan teossa. Vahvempi silti tahtoo sanella ehdot.
Venäjä on esimerkiksi vedonnut Ukrainan ”natsi-uhan” torjunnan ”erikoisoperaatiossa” YK:n peruskirjan oikeutukseen puolustautua natsi-uhalta, sekä Potsdamin 1945 sopimukseen natsien ”puhdistamisesta”: ”Natsihallinnon johtajien ja muun vaikutusvaltaisissa asemissa olleiden henkilöiden poistaminen viroistaan ja toimistaan.” Venäjän mukaan Ukrainan hallinto on uusnatsien hallussa.
Raakalaismaiseen Ukrainan sotaan eivät nuo valtiosopimusten pykälät tietenkään oikeuta. Kyse on laittomasta etupiirisodasta.
Suomen ja Venäjän välillä on voimassa naapuruussopimus 63/1992 (valtiosopimus). Se on käytännössä Neuvostoliiton (NL) YYA-sopimuksen 17/1948 jatko, ”YYA 2”.
Neuvostoliiton hajottua 1991 Moskovassa oli samaan aikaan kaksi hallitusta: Tynkä-NL:n ja Venäjän hallitukset. Suomi oli tekemässä molempien kassa YYA:n jatkoksi uudet sopimukset. NL-sopimusta ei ratifioitu NL:n hajottua kokonaan.
Venäjän kanssa sen sijaan solmittiin 11. heinäkuuta 1992 naapuruussopimus YYA:sta mukailluine vanhoine turvallisuustakuineen.
Voimassaolo- / irtisanomisehdon mukaan (samat kuin YYA-sopimuksessa 1948) YYA2 on nyt voimassa 11.7.2027 asti.
Sopimus on solmittaessa voimassa 10 vuotta ja senjälkeen 5 vuotta, ellei viimeistään vuotta aiemmin irtisanota. Ei ole irtisanottu, aika meni 11. heinäkuuta 2011 umpeen.
Tämä sopimus on pahassa ristiriidassa Nato-sopimuksen 8. artiklan kanssa (Pohjois-Atlantin sopimus, Washington DC, 4.huhtikuuta 1949). Sitä ei Nato-sopimus hyväksy.
Naapuruussopimus ei raukea ennen 11.7.2027:ää, eikä mitätöidy itsestään. Venäjä on kuitenkin uhkailuillaan rikkonut sopimuksen ehtoja, niin että Suomi voisi sen irtisanoa heti.
Ristiriitaisesta tilanteesta ei pitäisi jättää vastustajille lyömäasetta.
Heikki Santala, järjestöneuvos
Kauniainen