Vuoden 2020 budjettiesityksessä on paljon hyvää

Yrittäjyyden kaikinpuolinen edistäminen on tärkeää. Suurin osa työpaikoista syntyy pieniin ja keskisuuriin yrityksiin.

Hallituksen budjettiesitys on itse asiassa jatkoa pääministeri Juha Sipilän hallituksen yrittäjämyönteiselle linjalle.

Rinteen hallituksen toiminnassa korostuu työllisyyttä parantavien keinojen ennennäkemättömän systemaattinen hakeminen. Keskusta kantaa hallituksessa vastuuta tasapainoisesta taloudenpidosta.

Hallitusohjelman verolinjauksissa näkyy yrittäjyyden arvostaminen ja merkittävien lisäresurssien ohjaaminen koulutukseen.

Kasvuyritysten osaajia on tarkoitus kannustaa verolainsäädännön kautta. Yrittäjävähennyksestä on tullut pysyvä osa verolainsäädäntöämme.

Tällä vähennyksellä on paitsi taloudellinen merkityksensä myös suuri symbolinen merkitys yrittäjyyteen rohkaisemisessa. 

Yrittäjät tarvitsevat vakaan ja ennustettavan toimintaympäristön, jossa uskalletaan investoida.

Tulossa on investointeihin kannustavia verolakiesityksiä, muun muassa irtaimen käyttöomaisuuden, siis koneiden ja kaluston, kahdenkertaisen poiston mahdollisuus neljäksi vuodeksi.

Tämä koskisi vain uusinvestointeja. Tutkimusta ja tuotekehitystä vahvistetaan verokannustimella, jolla kannustettaisiin yrityksiä yhteistyöhön yliopistojen ja korkeakoulujen kanssa.

Vuoden 2020 budjetin merkittäviin asioihin kuuluu perusväylänpidon rahoituksen pysyvä 300 miljoonan euron tasokorotus korjausvelan vähentämiseksi.

Yksityisteiden avustuksiin ehdotetaan lisäystä tämän vuoden 17 miljoonasta eurosta ensi vuoden 20 miljoonaan euroon.

Ennen vuotta 2019 kyseessä oleva summa oli useana vuonna vain noin 13 miljoonaa euroa.

Pienimpiä eläkkeitä korotetaan. Korotus kohdistuu verorahoitteisiin kansan- ja takuueläkkeisiin, joita korotetaan 34-50 euroa kuukaudessa. Korotusten pääpaino on alle tuhannen euron eläkkeissä.

Kuntien valtionavut kasvavat vuodelle 2019 budjetoidusta noin 8 prosenttia.

Valtion toimenpiteiden nettovaikutus kuntatalouteen on noin 300 miljoonaa euroa vahvistava vuonna 2020.

Vuoden 2020 ympäristö- ja luonnonhaittakorvausten vaje, 130 miljoonaa euroa, paikataan hallitusohjelman mukaisesti.

Myös uusia luomusopimuksia aletaan taas tehdä ensi vuodesta lähtien yhden vuoden tauon jälkeen, ja näihin uusiin luomusopimuksiin on varattu rahaa neljäksi vuodeksi vuoteen 2023 asti.

Maatalouden pitkän tähtäyksen tavoitteita edistää merkittävä siirto maatilatalouden kehittämisrahastoon.

Koulutusmäärärahojen tuntuva lisäys kaikilla koulutustasoilla on investointi tulevaisuuteen.

Yliopistojen perusrahoituksen lisäys 40 miljoonalla eurolla ja ammattikoulujen perusrahoituksen lisäys 20 miljoonalla eurolla ensi vuodesta lähtien ovat tärkeitä.

Lisäksi indeksikorotukset toteutetaan täysimääräisinä. 

Muusta budjetin sisällöstä kannattaa mainita poliisien määrän kasvattaminen ja kertausharjoituspäivien merkittävä lisääminen. 

Esko Kiviranta

Kansanedustaja (kesk.)