Vihreiden turvemantra

Mielipide

Vihreiden puoluekokous ansaitsee monesta syystä huomiota. Puheenjohtaja Ohisalo kehui vihreiden saavutuksia budjettineuvotteluissa. Ensimmäinen viesti oli: ”Turpeen alasajo on alkanut!”.

Niin kuin nyt turpeen käytön väheneminen ei olisi jo alkanut. Ja niin kuin nyt yli 60 miljardin burjettiratkaisujen tärkein asia olisi tässä!

Ohisalo ei kantanut huolta siitä, että hiilen käyttö ja kokonaispäästöt ovat lähes kaksinkertaiset turpeeseen verrattuna.

Vuodesta 2016 vuoteen 2019 turpeen käyttö väheni 60 petajoulesta (PJ) 55 PJ:een, kun taas hiilen käyttö pysyi ennallaan, 110 PJ:n suuruisena. 

Tällä vauhdilla turpeen käyttö laskee jo ennen hiilen käytön lopettamista ilman uusia veroja huoltovarmuuden minimiin, jonka minun mielestäni pitäisi olla vähintään 5–10 prosenttia Suomen energian vuosikulutuksesta, eli 1,5-3,0 terawattituntia (TWh).

Hiilestä luopumisen valtio on luvannut ”ostaa” etelän ja rannikon muutamalta hiililaitokselta lupaamalla maksaa niille 90 miljoonaa euroa!

Retoriikassaan vihreät voivat luottaa siiten, että turpeesta on tullut mantra, jonka alasajo olisi muka suuri vihreä asia.

Siinä retoriikassa ei tarvitse muistaa, että kotimainen turve aiheuttaa päästöjä noin 9 miljoonaa hiilidioksidi (CO2)-tonnia  vuodessa ja tuntipolttoaine hilli ja muut päästölliset 45 miljoonaa CO2-tonnia.

Hallituksen päättämä 2,7 €/MWh lisävero ei kovin paljon turpeen alasajovauhtiin vaikuta. Sen minkä se vaikuttaa, se lisää jonkin verran ainespuun, myös tukin, polttoa kattiloissa.

Voiko sen hölmömpää olla! Viime viikolla vihreät äänestivät Euroopan parlamentissa puun polttoa ja sen biopolttoainekäyttöä vastaan.

Kun energiaturpeen käyttö kuitenkin vähenee, pitäisi valtion tukea myös turpeesta luopuvia laitoksia.

Niin ikään keskustan tulisi puolueena kannustaa nyt maakuntia niin sanottuun reiluun siirtymään, eli valmistelemaan toimia, joilla kompensoidaan turvealueiden menetykset.

EU on luvannut hiilen ja turpeen alasajoon avustusta JTF:sta (EU:n Reilun Siirtymän Rahastosta) 17,5 miljardia euroa. Suomella on mahdollisuudet saada siitä noin 300 miljoonaa euroa.  

Mauri Pekkarinen

Euroopan parlamentin jäsen (kesk.)