Osa-aikayrittäjyys katoaa Suomesta

Mielipide

Hallituksen eduskunnalle jättämän yrittäjien eläkelakiuudistuksen tavoitteena on mm. turvata yrittäjien kohtuullisen toimeentulon tason säilyminen eläkkeellä.

Käytännössä tavoitteena on vähentää valtion maksamaa toimeentuloa eläkkeelle jääville yrittäjille.

Lakiesityksen 112 pykälässä ehdotetaan, että eläkelaitos vahvistaa yrittäjälle vakuutuksen alkaessa yrittäjän työpanosta vastaavan vuotuisen työtulon.

Työtulo on se palkka, joka kohtuudella olisi maksettava, jos hänen tässä laissa tarkoitettua yrittäjätoimintaansa suorittamaan olisi palkattava vastaavan ammattitaidon omaava henkilö, tai se korvaus, jonka muutoin voidaan katsoa keskimäärin vastaavan sanottua työtä.

Edelleen pykälässä ehdotetaan, että työtuloa vahvistaessaan eläkelaitos pitää edellä tarkoitettuna palkkana ja korvauksena yksityisen sektorin kyseisen toimialan kokoaikaista työtä tekevien mediaanipalkkaa.

Lisäksi eläkelaitos ottaa huomioon muut yrittäjän työpanoksen määrää, yrittäjätoiminnan laajuutta, yrittäjän ammattitaitoa ja yrittäjän työpanoksen arvoa kuvaavat tiedot.

Pykälän perusteluteksteissä kerrotaan 1 momentin kohdalla, että työtulon on vastattava yrittäjän työpanoksen taloudellista arvoa, ei yritystoiminnan taloudellista tulosta.

Perustelutekstin mukaan eläkelaitos voi ottaa huomioon mm. yritystoiminnan kausiluontoisuuden tai osapäiväisyyden, yritystoiminnan harjoittamisen sivutoimisena kokoaikaisen päivätyön ohella. Siis voi ottaa.

Hallituksen esityksessä on ainakin parissa kohdassa viitattu osa-aikatyöstä puhuttaessa ”puoleen” kokoaikatyöstä. Tämä on karkeaa yleistämistä eikä saa jäädä lain tulkinnan pohjaksi.

Lisäksi hallituksen esityksen perustelutekstissä sanotaan, että ”Työtulo voitaisiin vahvistaa mediaanipalkkaa korkeammaksi esimerkiksi silloin, kun yrittäjän työpanoksen arvo on laskutustietojen perustella alan mediaanipalkkaa korkeampi.”

Tämä on mielestäni ristiriidassa edellä sanottuun, jonka mukaan työtulon on vastattava yrittäjän työpanoksen taloudellista arvoa, ei yritystoiminnan taloudellista tulosta.

Jatkossa pitäisi siis pystyä laskuttamaankin vain ”keskimääräisesti” eli hyviä kauppoja ei saa enää tehdä. Tai ainakin siitä voidaan rangaista eläkemaksuja määrättäessä. Älä missään tapauksessa hyvä yrittäjä tee hyvää tulosta jatkossa mahdollisimman vähällä työllä.

Perustelutekstin mukaan kaikesta huolimatta sitten eläkelaitos määrää kokonaisharkintansa perusteella ns. työtulon määrän eli käytännössä yrittäjän eläkemaksun määrän.

Olen ollut työelämässä yli 20 vuotta ja ajattelin perustaa osakeyhtiön sivutoimista yrittämistä varten.

En tule jäämään takuueläkkeelle enkä rasita sitä kautta valtion taloutta.

Nyt on parempi pitää tuumaustauko, sillä kokonaisharkinnan jälkeen mätkäistävä eläkemaksu voi tehdä yritystoiminnasta kannattamatonta. Varmasti ainakin yrityksen alkuvaiheessa.

Ja ainakaan pienellä työajalla tehtävää hyvää taloudellista tulosta ei voi enää edes toivoa ilman tämän ”keskimääräisyysjärjestelmän” rangaistuksen pelkoa.

Hallituksen esitystä on muutettava siten, että se ottaa huomioon osa-aikayrittäjien tilanteen esitystä paremmin.

Tätä varten pitäisi ottaa aikalisä ja tehdä laki huolella paremmin, eli suomeksi; ottakaa lakiesitys pois eduskunnasta.

Osa-aikayrittäjä ei todennäköisesti ole rasite valtion eläkejärjestelmälle, mutta on saamassa uudistuksessa vain maksajan osan.

Lienee parempi vain jättää yritystoiminta haaveeksi?

Timo Latikka

toiminnanjohtaja, toimitusjohtaja

yrittäjä?

Ei kommentteja

Voit kommentoida kirjauduttuasi palveluun. Tarvitset kirjautumiseen Suomenmaa-tunnuksen