Menestys tulee työtä ennen vain sanakirjoissa
Pää- ja kulttuuriministerien juhlia ei olisi kannattanut julkistaa musiikkialan tulevaisuuden kehittämisenä. Ansioitunut ja edustava artistikattaus oli valikoitunut kutsujien oman ikäluokan ja mieltymysten perusteella. Meillä pitää olla lupa odottaa, että tulevaisuuttamme rakennetaan kotimaan talouden ja koko yhteiskunnan palvelujen näkökulmasta. Vaikka juhlan artistit kasvattaisivat tarjontansa 10-kertaiseksi, markkinat eivät kasva. Suomen liian pieni artistirosteri kannibaloi jo itseään mediassa, ja se nostaa huvipaikkojen ohjelmakuluja tavoittamattomiin.
Kulutuksen kasvu ei myöskään tuo talouden kasvua, koska suoratoiston kuukausimaksulla saa rajattoman määrän kuuntelua! Suomalaiset (tai mainostajat heidän puolestaan) maksoivat runsaat 60 miljoonaa euroa pääosin Spotifylle Ruotsiin. Alustakate vähentämällä voi laskea, että 11 euroa kuukaudessa maksava suoratoisto tavoittaa vasta alle puoli miljoonaa ihmistä. Suomen ongelma on saada lisää markkinapintaa eri medioilla, ja rahat palautumaan Suomeen.
Viime vuonna suoratoisto synnytti 42 617 325 euron tulot. Tästä Universal sai 36, 7 prosenttia, Warner 29,7 prosenttia ja Sony 28 prosenttia. Niillä on oikeus siirtää tuo raha ulkomaille ja/tai viisaus sijoittaa siitä osa valikoitujen ykköstähtien tuotantoon tuomaan uutta monopoliansaintaa 70 vuodeksi. Ulkomaita suomalaisella työllä ruokkiva kulttuurisampo ansaitsee talouden Nobelin. Ekosysteemimme vuotaa miljardeja ulkomaille, koska meillä ei ole levybisnekselle talouden rakenteita. Tai oli, mutta ne menetettiin Fazer-kaupan myötä.
Saimme vasta lukea +50 väestöllä olevan 352 miljardia euroa vapaata varallisuutta. He ovat valmiit myös kuluttamaan, kunhan palvelut luodaan heidän ehdoillaan. Musiikkiala voi synnyttää kasvua palauttamalla palvelut lapsille ja +40 väestölle. Yli 3 miljoonaa ihmistä on pudonnut kuluttajakunnasta! Nykyinen sisältötarjonta ja suoratoisto ei heitä tunnu innostavan.
Yhdenvertaisuutta valvovan ministeriön orgaanit ovat 30 vuotta nauttineet julkkiseliitin ja heidän taustavoimiensa vieraanvaraisuutta. Samalla ne ovat keskittyneet todistamaan kotimaisen levybisneksen elinkelvottomuutta. Koska näyttöjä ei voi syntyä, niitä on luotu erilaisilla rahoitusansoilla ja diskriminaatioilla. Kaikkien etu on nyt vaihtaa asenne ja palauttaa nuo 2/3 markkinoista. Suomen haaste on saada niistä valtaosa kotimaan talouskiertoon kotimaisten yritysten kanssa. Samalla saadaan demokratia ja demografia näkymään realistisena alan kasvuluvuissa.
Erkki Puumalainen
toimitusjohtaja, Poptori Oy