Lukijalta: Sote-rahoitusmalli uudistettava
Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisestä annetun lain nojalla hyvinvointialueet ovat velvollisia suunnittelemaan ja toteuttamaan sote-palvelut, turvaamaan niiden esteettömyyden ja saavutettavuuden sekä muodostamaan palveluista yhtenäisiä kokonaisuuksia. Lisäksi hyvinvointialueilla on lakisääteinen velvollisuus edistää asukkaidensa hyvinvointia ja terveyttä.
Valtiovarainministeriöllä puolestaan on valtioneuvoston asetuksen mukainen vastuu hyvinvointialueiden rahoituksesta ja sen kehittämisestä. Hyvinvointialueiden rahoituksesta annetun lain mukaan rahoituksen tulee turvata perustuslain edellyttämä sote-palvelujen riittävyys.
Tällä hetkellä hyvinvointialueiden rahoitus perustuu Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) laskemiin tarvekertoimiin, joiden tiedot laahaavat kolmen vuoden viiveellä. Palvelutarvekertoimet määritellään valtakunnallisesti kerättyjen diagnoositietojen perusteella.
Vuoden 2024 rahoitus pohjautuu vuosien 2019 ja 2021 tarvekertoimiin, kun taas vuoden 2025 rahoitus perustuu vuoden 2022 tarvekertoimiin, jotka on laskettu kuntien ja kuntayhtymien toimittamien tietojen pohjalta. Tarvetekijöitä ovat muun muassa ikärakenne, sairaudet, asumismuoto, perhetyypit, työllisyysaste ja koulutustaso.
koronapandemia vaikutti Suomessa erityisesti vuosina 2020–2022. Kunnat toimivat poikkeuksellisissa olosuhteissa, kärsivät potilastietojärjestelmien ongelmista ja leikkasivat sote-menojaan odottaessaan hyvinvointialueiden perustamista. Tästä syystä palvelutarvekertoimiin perustuva rahoitus ei vastaa todellisia tarpeita.
Kolmen vuoden viiveellä tehtävä kustannusten ja tarpeiden arviointi on epätarkka. Tästä syystä tutkimusryhmäni selvitti, kuinka ennakoidut tarvearviot vastasivat toteutuneita kustannuksia hyvinvointialueiden ensimmäisenä toimintavuonna 2023.
Tulokset osoittivat, että valtiorahoituksen kattavuus vaihteli hyvinvointialueittain 75–98 prosentin välillä. Helsinki pärjäsi parhaiten.
Helsingin Sanomien 7.2. julkaistussa artikkelissa ja 8.2. pääkirjoituksessa käsitellään Helsingin sote-rahoituksen leikkausta. Kyseessä on Helsingin osalta vain alle prosentin suuruinen rahoituksen tasaus.
Helsinki on saanut vuosina 2022–2025 muihin hyvinvointialueisiin verrattuna eniten rahoitusta, koska sillä on ollut valmiudet toimittaa kattavat diagnoositiedot.
Hyvinvointialueilla, jotka koostuvat yli 300 kunnasta, tilanne on ollut huomattavasti ongelmallisempi. Monien hyvinvointialueiden palvelutarvekertoimet eivät ole vastanneet todellisia kustannuksia, ja rahoitus on jäänyt jopa 10 prosenttia liian alhaiseksi. Tämä on johtanut vuosina 2022–2025 satojen miljoonien eurojen rahoitusvajeeseen.
Hyvinvointialueiden esittämä sote-rahoitusmallin uudistus on perusteltu. Nykyinen diagnooseihin perustuva rahoitusmalli vie hoitohenkilökunnan aikaa, aiheuttaa ylimääräisiä kustannuksia ja on epätarkka.
Palvelutarve-ennusteet voidaan laatia tekoälypohjaisilla menetelmillä hyödyntämällä Kelan Kanta-tietokantaa ja toteutuneita kustannuksia.
Pekka Neittaanmäki
professori (emeritus), tietotekniikka
Jyväskylän yliopisto
Tällä palstalla Suomenmaan lukijat voivat käydä avointa keskustelua mieltään askarruttavista ajankohtaisista aiheista. Toimituksella on oikeus editoida kirjoituksia.
Voit jättää kirjoituksen osoitteessa: https://www.suomenmaa.fi/kategoria/mielipide/