Kulttuuriväki saattaa haukkua väärää puuta
On ymmärrettävää kapinoida leikkauksista, mutta onko järjestöissä oikea tilannekuva? Rahalla ei ole osoitetta. Sitä ohjaa kulloinenkin politiikka edunvalvojien antamin suosituksin niissä puitteissa, kun taloutta kertyy.
Esimerkiksi levybisneksessä on ennen ollut hyvä tuotto yhteiskunnalle. Siitä syntyi perusteita luoda tukia turvaamaan monimuotoisuutta. Kotimaisuusaste (lue tuottoaste) oli kauppa mukaan lukien 95 %, nyt enää 5 %. Tukien osalta pitää jo nähdä, kenen hyväksi ne ovat koituneet.
Radioiden soittolistat sovitellaan levy-yhtiöiden ja musiikkipäälliköiden lounastreffeillä, samoin TV-julkisuus. Tarjottu lounas ei vaikuta, vaan tarjoamaton. Kotimaisilla toimijoilla ei ole rahaa palkata seurustelu-upseereita, koska tuotanto, promootio ja jakelun rakenteet ovat vailla rahoitusta.
Vain uuden tuottaminen tuo työtä ja monimuotoisuutta. Nykyasetelmassa vanhojen oikeuksien omistaminen on uustuotantoa parempi bisnes. Järjestöt tukivat levyjen tuottajasuojaa peräti 70 vuodeksi.
Koska kaupallistaminen ja talous on niille välttämätön paha, se uskottiin luovien alojen yhteisjärjestössä mukana olevan IFPI ry:n käsiin. IFPI:n voimasuhde on 95 % ulkomaisilla intresseillä. Mitään väärää ei tehty, mutta 95 % sen tahdosta haluaa rahaa Suomesta, ei Suomelle.
Suoratoisto pumppaa kymmeniä miljoonia vuodessa jo nyt, vaikka sillä on vasta puoli miljoonaa maksavaa käyttäjää. Jos tarjonnan poistamisella kulutuksesta pudotetut voisi palvella, he käyttäisivät yhä 50–100 euroa vuodessa äänitteisiin. Uutta jaettavaa syntyisi 250 miljoonaa euroa, ja kun tiedetään, että jo yksi hitti voi synnyttää tähden ja isot keikkamarkkinat, niin hävitään miljardeja.
Levybisnes tarvitsee siihen kohdistuvan työn rahoitusta! Uutuustuotannossa pääkohderyhmä on enää 15–35 vuotiaat, joten tilaa on.
Finnveralla on laivoissa takausvastuita 12 miljardia, vaikka iso osa sen työvoimasta on jo haettava ulkomailta. Valtiolla on ollut tahtotilaa rahoitukseen, mutta sitä ei ole haluttu lobata levyteollisuudelle ja luoville aloille. Miksi?
Turun laivatilaus tarjoaa 13 000 henkilötyövuotta, mutta luovilla aloilla on ainakin 200 000 osaajaa, jotka ovat työttöminä, pätkätöissä, alipalkattuna tai toisarvoisissa töissä.
Rahaa on, osaajia on, kysyntää on, mutta kotimainen edunvalvoja on puuttunut. Ulkomainen toimija ei sitä tee, koska se rakentaisi sillä itselleen kilpailua.
Tästä kirjoituksesta voi suuttua, mutta myös rakentaa parempi kotimainen yhteistyö, hyvä bisnes ja kilpailu Suomi vs. muu maailma. Omalla kieli- ja kulttuurialueellamme olemme ylivoimaisia.
Erkki Puumalainen
Suomen Luova Talous ry
puheenjohtaja
Mielipideosastolla Suomenmaan lukijat voivat käydä avointa keskustelua mieltään askarruttavista ajankohtaisista aiheista. Toimituksella on oikeus editoida kirjoituksia.
Voit jättää mielipidekirjoituksen osoitteessa: https://www.suomenmaa.fi/kategoria/mielipide/