EU-maiden ja euron pönkittäminen suomalaisten rahoilla

Mielipide

Marraskuussa euromaiden valtiovarainministerit päättivät, että euroalueen pankkien yhteisvastuuta aikaistetaan kahdella vuodella vuoteen 2022. Yhteisvastuuseen oli tarkoitus siirtyä vasta sitten kun pankkien riskejä olisi saatu merkittävästi karsittua. Näin ei ole tapahtunut.

Rajoitetaanko suomalaisten pankkien osingonmaksua siis siksi, että niillä olisi varaa aikanaan pelastaa Italian pankit?

Jo ennen koronaa muun muassa Italian pankeilla oli paljon enemmän järjestämättömiä luottoja kuin suomalaisilla pankeilla. Kreikassa niitä on reilu 30 prosenttia, Suomessa vain 1,5 prosenttia.

Osinkoja halutaan rajoittaa kaikilta, myös hyvin asiansa hoitaneilta pankeilta, jotta osa pankeista ei leimautuisi huonokuntoisiksi. Esimerkiksi Yhdysvalloissa reputtaneiden pankkien nimet kerrotaan, jotta ne panevat asiansa kuntoon markkinoilta tulevan paineen seurauksena.

EKP:n pankkivalvonta alkaa näyttää aika mielivaltaiselta. ”Olen aika skeptinen sen suhteen, saavatko pankit jakaa rästiin jääneitä osinkoja takautuvasti”, toteaa OP-ryhmän pääanalyytikko Antti Saari.

”Samalla päätettiin, että eurovaltioiden kriisien rahoittamiseen vuonna 2012 perustettu Euroopan vakausmekanismi eli EVM voi lainata rahaa pankkikriisien hoitoon.”

Miten ihmeessä Suomen hallitus ja valtiovarainministeri Matti Vanhanen (kesk.) menee sopimaan tämänkaltaista?

Kun EVM perustettiin eurokriisissä, niin Jutta Urpilainen (sdp) päätti myöntää EVM:lle suomalaisten veronmaksajien rahaa 1,44 miljardia euroa ja sitoutti suomalaiset vielä maksamaan siihen lisää 11,14 miljardia euroa vaadittaessa. Moniko muistaa?

Niin, lainataan ensin EVM:stä ja sitten käytäntö jää pysyväksi, kunnes on vaadittu nuo loputkin eurot 11,14 miljardia rahoituksen katteeksi. Tarkoittaa, että suomalaiset joutuvat maksamaan EVM:llekin lisää.

Pitää muistaa, että Suomella on vielä eurokriisistä vastuita takauksina 7 miljardia euroa ja annettua lainaa Kreikalle noin 1 miljardi euroa saamisina sekä nuo yllämainitut EVM:n vastuut/sitoumukset.

Lisänä tulee uusi elvytyspaketti, jossa suomalaiset ovat taas maksajina. Suomelle on tällä hetkellä luvassa vain 2 miljardia, mutta maksuosuus on 6,6 miljardia plus takaukset. Sillä taas tuetaan huonosti talouttaan hoitaneita Etelä-Euroopan maita sekä itäisen Euroopan maita, jotka muutenkin ovat jatkuvia nettosaajia.

Suomi maksaa myös budjettikaudella 2021-2027 EU:n budjettiin 16,7 miljardia, ja on saamassa 11,1 miljardia. Suomalaiset ovat siis maksamassa EU:n budjettiin 5,6 miljardia enemmän kuin sieltä saamassa.

EU on mennyt pois siitä mihin aikoinaan on liitytty. EU:ssa on enää 9 nettomaksajamaata ja 18 nettosaajamaata. Onko siinäkään enää mitään järkeä, kun jotkut maat ovat pysyviä saajina, kun eivät tee tarpeellisia toimia muutokseen.

Jatkossa tullaan etenemän polkua jossa yhteiset velat kasvavat ja tulonsiirroista tulee pysyviä. Suomen kokonaisveroaste vuonna 2019 oli 42,2 prosenttia. Hyvin kaukana ollaan OECD-maiden 33,8 prosentin keskiarvosta.

Tällä menolla verot eivät ainakaan alene. Eikö tämä EU-maiden ja euron pönkittäminen suomalaisten rahoilla jo riitä. Luottamusta ei herätä se, että suomalaispankit joutuvat holtittomien eteläeurooppalaisten pankkien maksumiehiksi.

Ja elvytyspaketissa lähetetään rahaa maihin, joilla on isot kultareservit (kuten Italia) maista, joissa kansalaisten nettovarallisuus on puolet pienempi ja verot tuplasti korkeammat.

Aluksi voisimme laskea vaikkapa ruuan arvonlisäveromme 14 prosentista vastaavaan Italian neljään prosenttiin. Suomen vahvuus on vielä auliit, tunnolliset veronmaksajat.

Airi Pulkkinen