Alueellisella opintolainahyvityksellä hyvinvointia ja osaajia koko Suomeen
Useat mediat uutisoivat perjantaina 12.8. opiskelijajärjestöjen vastustuksesta alueellisen opintolainahyvityksen kokeiluun.
Jutussa SYL:n puheenjohtaja Konstantin Kouzmitchev linjasi, ettei opiskelijoiden toimeentulosta tulisi tehdä aluepolitiikkaa.
Minulle aluepolitiikka merkitsee koko Suomen ja kaikkien suomalaisten pärjäämistä. Vastustuksen perusteella vaikuttaakin siltä, että opiskelijajärjestöt sulkevat tyystin silmänsä koko Suomen elinvoimaan ja osaajien riittävyyteen liittyviltä asioilta.
Lainahyvitys lisäisi koko Suomen pärjäämistä ja ihmisten tasa-arvoisia mahdollisuuksia päättää työ- ja asuinpaikastaan.
Jutussa myös väitettiin, että kokeilu eriarvoistaisi opiskelijoita.
Tarkentamatta jäi, että yhteiskunnan tarjoamat palvelut, tuet ja tulonsiirrot eivät koskaan kosketa koko väestöä tai edes kaikkia opiskelijoita.
Lisäksi on syytä huomioida, että alueellinen opintolainahyvitys ei varsinaisesti koske opiskelijoita, vaan jo valmistuneita ihmisiä.
Alueiden eriytyminen ja pula koulutetuista osaajista ovat aitoja ongelmia Itä- ja Pohjois-Suomen harvaan asutuilla seuduilla, jonne kokeilu tarkemmin kohdistuu.
Yliopisto-opiskelijoiden ja ammattikorkeakouluopiskelijoiden näkemyksiä Norjan mallin mukaisesta alueellisesta opintolainahyvityksestä selvitettiin kyselyllä. Kyselyyn vastasi 3 269 opiskelijaa Itä-Suomen ja Turun yliopistoista sekä 485 opiskelijaa Karelia- ja Savonia-ammattikorkeakouluista sekä Turun ammattikorkeakoulusta.
Lehtijutussa jäi harmillisesti mainitsematta, että yliopisto-opiskelijoista 50 prosenttia ja ammattikorkeakouluopiskelijoista 63 prosenttia olivat kyselyn mukaan kiinnostuneita muuttamaan harvaan asutulle alueille.
Alueista opiskelijoita kiinnosti erityisesti Lappi. Noin kaksi kolmasosaa yliopisto-opiskelijoista ja ammattikorkeakouluopiskelijoista kolme neljästä arvioi, että he olisivat valmiita muuttamaan harvaan asutulle alueelle, jos opintolainahyvitys olisi vuosittain 2600 euroa.
Järjestöjohtajat peräänkuuluttivat jutussa lisätukea opiskelijoiden arkeen, siitä olen täysin samaa mieltä.
Ihan täysin vertailukelpoisia teemat eivät kuitenkaan ole: Valtiovarainministeriön esitys kokeilun budjetista vuodelle 2023 on kuusi miljoonaa euroa, kun taas opintorahan ja asumislisän arvioidaan kustantavan valtiolle yli puoli miljardia euroa.
Kokeilun kuluilla ei siis pystytä väliaikaisesti nostamaan opintorahaa euroakaan opiskelijaa kohden kuukausitasolla.
Opiskelijajärjestöjen puheenjohtajilta kysynkin, mitkä ovat heidän ehdotuksensa työvoimapulan selättämiseksi? Politiikassa on valtavan helppoa vastustaa ja vaatia kaikkea – vaihtoehtojen tarjoaminen onkin jo huomattavasti vaikeampaa.
Muuttuvassa maailmassa tarvitsemme uusia avauksia ja kokeilukulttuuria. Haluan, että koko Suomi ja suomalaiset pärjäävät.
Siksi täysi tuki kokeilulle.
Eveliina Leskelä
Kaupunginvaltuutettu (kesk.), Oulu
Luokanopettajaopiskelija, Oulun yliopisto