Viittä pääministeriä avustanut Ritva Larilahti tuntee keskustaväen metkut

Keskusta

Keskustan kenttäväen hyvin tuntema puoluetoimiston suorasuu Ritva Larilahti jäi kesällä eläkkeelle rinnassaan puolueen kultainen ansiomerkki.

Larilahti aloitti huikean uransa 1980-luvulla puoluesihteeri Seppo Kääriäisen sihteerinä ja lopetti sen kesän korvalla pääministeri Juha Sipilän assistenttina valtioneuvoston kansliassa.

Ennätysmäisesti hän ehti avustaa myös neljää muuta puoluejohtaja-pääministeriä, Esko Ahoa, Anneli Jäätteenmäkeä, Matti Vanhasta ja Mari Kiviniemeä.

Heiltä satelee kiitoksia.

Esko Aho (Kuva: Jari Laukkanen)

Aho luonnehtii Larilahtea eräänlaiseksi kodin yleiskoneeksi.

– Hän teki pääministerin esikunnassa kaiken, mitä ikinä piti hoitaa. Jos ei muilta onnistunut, Ritvalta onnistui.

Ylistystä saa Larilahden tilannetaju.

– Usein kävi niin, että hän oli jo tehnyt ennen kuin me muut ehdimme oikein ajatellakaan.

Ahon mukaan Larilahti pystyi aina säilyttämään hyvän mielialan.

– Työhän ei palkitse eikä onnistu, jos sitä ei osaa ottaa oikealla tavalla positiivisesti. Se näkyy tietysti työn jäljessä, hän on saanut paljon aikaiseksi.

Aho toimi pääministerinä 1991–1995.

Anneli Jäätteenmäki (Kuva: Paula Åström)

Jäätteenmäen mukaan Larilahti antautui työlleen, ei laskenut tunteja.

– Hän oli emäntä talossaan. Jämpti, sanoi selkeästi mielipiteensä.

– Hän tuntee keskustakentän. Jotkut eivät varmaan pitäneet siitä, että hän toimi myös eräänlaisena portinvartijana. Mutta pitäähän sellainen olla, vuonna 2003 hallitusta johtanut Jäätteenmäki luonnehtii.

Vanhasen mielestä Larilahti on poikkeuksellisen kokenut avustaja käytännön asioissa ja pääministerin kotimaan kierrosten suunnittelussa.

– Hän tuntee ympäri maata valtavan paljon ihmisiä. Ja tietää heidän metkunsa – positiivisessa mielessä sanottuna. Hän on erittäin hyvä ja luotettava.

Ex-pääministeri kehuu, että Larilahti pystyy tarkastelemaan kiertueilla eteen tulevia tilanteita myös pääministerin näkökulmasta.

– Hän osaa pääministerin puolesta vahtia, ettei mihinkään hullutuksiin laiteta. Hän piti tässä suhteessa vahvaa kuria.

Vanhasen mukaan pääministeri sai olla huoleton, että kun reissuun lähti tai tapasi ihmisiä, asiat oli mietitty etukäteen.

– Lämpimät eläkkeelle toivotukset ja todella suuret kiitokset yhteisistä vuosista, vuosien 2003–2010 pääministeri viestittää.

Mari Kiviniemi (Kuva: Jari Laukkanen)

Mari Kiviniemi, pääministeri vuosilta 2010–2011, luonnehtii Larilahtea ”meidän kaikkien” äitihahmoksi.

– Ritva oli aina hyvin selvillä keskustan kentän tunnoista, kansalaismielipiteestä ja politiikan käänteistä.

– Kun tähän yhdistyi erinomainen suhteellisuudentaju ja lojaalisuus, hänen arvioonsa tilaisuuksiin ja tapahtumiin osallistumisesta tai puheenvuorojen teemoista saattoi aina luottaa, Kiviniemi kehuu.

Juha Sipilän mukaan Ritva Larilahti on asialleen omistautunut ja lojaali, joka tuntee kaikki, ja kaikki tuntevat hänet.

– Hän on sitkeä puolueen ihminen. Lisäksi hänellä on hyvä ja reipas huumori, joka kantaa vaikeidenkin hetkien yli.

Larilahden jäädessä eläkkeelle Sipilä päätti palkita uran keskustan kultaisella ansiomerkillä. Sipilä tiesi, että Larilahti ei prenikoita kaipaa. Niinpä puoluejohtaja joutui turvautumaan yllätyshyökkäykseen.

Sipilän avustajat junailivat Larilahden ”listapalaveriin” puoluetoimistoon samaan aikaan, kun puoluehallitus oli koolla.

Sipilä vinkkasi Larilahden luokseen:

– Sinä et kyllä tästä pidä…

Saman tien merkin myöntänyt koko puoluehallitus marssi paikalle, eikä hyökkäyksen kohde voinut estää merkin kiinnittämistä rintaan.

Larilahti perustelee prenikkanihkeyttään sillä, että palkattuna työntekijänä hän on vain tehnyt työnsä. Hän sanoo, että vapaaehtoiset puoluetyön tekijät ovat merkin kannalta ihan eri asia.

Ritva Larilahti ei kaipaa julkisuuttakaan. Tunnen hänet pitkältä ajalta, joten sain tehtäväkseni pyytää haastattelua Suomenmaahan.

Tuttavuus ei auttanut. Hän teki suorasukaisesti, äkkinäisemmän mielestä jopa karskisti, selväksi, että haastattelua ei tipu.

– Ei semmoista kukaan halua lukea. Eikä menneitä kannata kaivella. Pitää katsoa tulevaisuuteen.

Yritin luikerrella teemaan sanomalla, että puhutaan tulevaisuudesta.

Kipakka vastaus napsahti oitis:

– Enhän minä ole mikään ennustaja.

Niin että haastattelu on siinä. Mutta valoisia eläkepäiviä myös Suomenmaan puolesta.