Pekkarinen tivaa komissiolta toimia unionin oman akkuteollisuuden luomiseksi ­– komissaari Breton vastaa

Sisämarkkinoista vastaava komissaari Thierry Breton on vastannut europarlamentaarikko Mauri Pekkarisen (kesk.) akkuteollisuutta koskevaan kirjalliseen kysymykseen.

Pekkarinen tiedusteli komissiolta, mihin toimenpiteisiin se aikoo ryhtyä unionin oman akkuteollisuuden luomiseksi liikenteelle asetettujen päästövähennystavoitteiden saavuttamiseksi.

­– EU:n oma akkutuotanto on aivan lapsenkengissä. Akkujen valmistuksessa tarvittavia raaka-aineita, esimerkiksi litiumia, kobolttia ja nikkeliä, ei tuoteta EU:ssa kysyntää vastaavasti.

Pekkarinen huomauttaa, että koko maailman koboltista yli 60 prosenttia tuotetaan ympäristön ja työvoiman kannalta kyseenalaisissa olosuhteissa. Kongon koboltista yli 70 prosenttia jalostetaan Kiinassa.

­– Tukeutuminen Kongossa ja muualla tapahtuvaan raaka-ainetuotantoon, joka ei noudata alimpiakaan eettisiä normeja, on vastuutonta, Pekkarinen toteaa.

Kiina tuottaa liki 70 prosenttia koko maailman akuista, sen sijaan Euroopan osuus maailmassa tuotetuista akuista on vain muutama prosentti.

Keskustameppi muistuttaa, että Suomi on harvoja maita EU:ssa, jossa on merkittävästi akkuraaka-aineita, erityisesti litiumia ja nikkeliä, jonkin verran myös kobolttia.

Bretonin mukaan jäsenvaltioilta vuosina 2018 ja 2019 kerätyt tiedot luonnonvaroista, kaivoshankkeista ja uusioraaka-aineiden saatavuudesta osoittavat, että EU:ssa on kehittämismahdollisuuksia.

­– Jotta EU:n riippuvuutta akkujen raaka-aineiden tuonnista voidaan vähentää, akkuja koskevassa strategisessa toimintasuunnitelmassa kehotetaan hyödyntämään paremmin EU:n omia primaari- ja uusiolähteitä sekä varmistamaan, että louhinnassa ja jalostuksessa noudatetaan ympäristön kannalta ja sosiaalisesti vastuullisia menettelyjä, Breton kirjoittaa.

Hänen mukaansa komissio on käynnistänyt jäsenvaltioiden kanssa vuoropuhelun, jonka tavoitteena on määrittää jäsenvaltioiden raaka-ainepolitiikan toimivuus.

Lisäksi kehitetään yhdessä sidosryhmien kanssa Euroopan kestävän kaivostoiminnan periaatteet, jotka kattavat taloudelliset, sosiaaliset ja ympäristöön liittyvät näkökohdat koko louhintaketjun osalta.

Komissio myös edistää eurooppalaisten akkuvalmistajien sitoutumista vastuulliseen ja eettiseen raaka-aineiden hankintaan.

Breton muistuttaa, että rahoitusta akkujen raaka-aineiden tehokkaampaa käyttöä koskevaa tutkimustoimintaa ja innovointia varten tarjotaan Horisontti 2020 -ohjelmasta, ja Horisontti Eurooppa -puiteohjelman osalta siitä käydään keskusteluja. Komissio tekee tiivistä yhteistyötä myös rahoituslaitosten kanssa.

­– Esimerkiksi Euroopan investointipankki tarjoaa rahoitustukea kriittisten raaka-aineiden saannin varmistamiseksi, ja hiljattain se hyväksyi EU:n valtiontukisääntöjen mukaisesti Belgian, Italian, Puolan, Ranskan, Ruotsin, Saksan ja Suomen yhdessä ilmoittaman Euroopan yhteistä etua koskevan tärkeän hankkeen (IPCEI) , jolla tuetaan tutkimusta ja innovointia EU:n yhteisiin painopistealoihin kuuluvalla akkualalla, Breton kirjoittaa.