Kemppi vaatii keskustaa lopettamaan sivuille vilkuilun – "On puhuttava ihmisten arjesta"
Keskustan varapuheenjohtajana jatkokautta hakeva kansanedustaja Hilkka Kemppi on julkaissut poliittisen tulevaisuusohjelmansa.
Reissuvihko – Katse ihmiseen -nimisessä pamfletissaan Kemppi esittää kahdeksan keinon ryhtiliikettä Suomelle ja kolmivaiheista uudistusohjelmaa keskustan nostamiseksi takaisin maan johtavaksi yleispuolueeksi.
Kemppi suomii Orpon hallitusta perheiden turvaverkkojen saksimisesta, työttömyyden pahentamisesta ja politiikan typistämisestä ”pelkäksi Excel-harjoitukseksi”.
Hän korjaisi Suomen huolestuttavaa väestökehitystä muun muassa vauvarahastolla ja maksuttomilla synnytyksillä. Hän myös vaatii lapsi- ja perhevaikutusten ennakkoarviointia osaksi valtion budjetin laadintaa.
Kempin mukaan nykyhallituksen leikkaukset ovat kasautuneet pienituloisten lapsiperheiden harteille.
– Mikään talous- ja työllisyystoimi ei riitä, jos emme saa väestökehitystä kuntoon, hän toteaa.
Kemppi arvostelee myös hallituksen päätöksiä aikuiskoulutustuen lakkauttamisesta sekä työttömien suojaosien poistamisesta, jotka ovat vieneet kannustimia lyhyiden työkeikkojen tekemiseltä ja mahdollisuuden osaamisen päivittämiseen.
Hän vaatii, että osa-aikaisenkin työn tekemisen on aina oltava taloudellisesti kannattavampaa kuin työttömänä olon.
Tekoälyssä Kemppi näkee valtavan potentiaalin työn mielekkyyden lisäämisessä: tekoälyn avulla rutiininomaisista paperitöistä voidaan vapauttaa yksi päivä viikossa ihmisten kohtaamiseen, suunnitteluun ja johtamiseen niin yksityisellä kuin julkisellakin sektorilla, hän visioi.
Toimintasuunnitelmassaan keskustan uudistamiseksi Kemppi vaatii puoluetta lopettamaan sivuille vilkuilun ja perussuomalaisten tai vihreiden ”huomiohakuisten töräysten” perässä juoksemisen. Keskustan on otettava vahva arvojohtajuus ja puhuttava hallinnon sijaan ihmisten arjesta, hän toteaa.
– Meidän on viimein aika karistaa viime vaalikausien kompromissien painolasti ja tarpeeton epävarmuus. Nyt tarvitaan itsetuntoista, haastajan asenteella varustettua yleispuolue-Keskustaa, joka uskaltaa ottaa kantaa.
Kemppi haluaa palauttaa keskustan vahvan roolin etenkin koulutuksessa, sosiaalipolitiikassa ja perheiden asioissa. Hänen mukaansa myös puolueen perinteistä leipälajia, aluepolitiikkaa, pitää tehdä tuoreemmalla otteella.
– Meidän on palautettava asemamme keskeisenä peruskoulu- ja perusturvapuolueena. Keskustaa tarvitaan kaikenlaisten lapsiperheiden lujimmaksi puolustajaksi ja nuorten oppimisen edistäjäksi, Kemppi näkee.
– Usein tunkkaiseksi mielletty aluepolitiikka on määriteltävä uudelleen: se ei ole nostalgiaa tai vanhojen asemien puolustamista, vaan tulevaisuuspolitiikkaa, tasa-arvoa, koulutusta, energiaa, omavaraisuutta ja työtä.
Kemppi haluaa myös tuulettaa puoluetta avaamalla ovet ruuhkavuosia eläville nuorille aikuisille. Tämä tarkoittaa joustavampia osallistumisen tapoja.
– Moni haluaisi osallistua politiikkaan, jos heille tarjottaisiin parempia väyliä. Keskustan on aika siirtyä pitkistä iltakokouksista joustaviin digitaalisiin osallistumismalleihin ja matalan kynnyksen teemaryhmiin. Avataan ovet myös tekojen, ei vain sanojen tasolla.
Kempin mukaan esimerkiksi Olli Rehnin presidentinvaalikampanjan yhteydessä kävi selväksi, että keskustalaisuudelle on tilausta myös nuorempien sukupolvien parissa, jos heitä lähestytään suoralla puheella heille tärkeistä asioista ja arvoista.
– Tiktok-taktiikoiden hiomisen sijaan keskustan nousu löytyy poliittisesta ryhtiliikkeestä, hän summaa.