Metsiä saa käyttää – ja järkeä

Ainakaan Olli Rehn ja Juha Sipilä eivät voi sanoa, ettei heitä varoitettu. Suomalaiset tutkijat ja ekonomistit ovat viime aikoina olleet harvinaisen huolissaan hallituksen biotaloustavoitteista.

Kyse ei ole siitä, etteikö Suomen metsiä saisi käyttää, he korostavat. Kyllä saa – kunhan se tehdään modernin maailman pelisäännöillä, tuottamaan uusia, kestäviä ratkaisuja, joita maailma janoaa.

Tällä hetkellä hallituksen biotalous ei kuitenkaan kritiikin mukaan edusta uutta ja eteenpäin katsovaa, vaan pikemminkin vanhan toistoa. Jos tiedemaailman kritiikki sivuutetaan, on vaarana, että uuden synnyttämisen sijaan hallitus ajaa uuteen Talvivaara-miinaan, varoittaa kansantaloudellisen metsäekonomian professori Olli Tahvonen.

Hallituksen tavoitteena on lisätä hakkuita 15 miljoonalla kuutiolla vuodessa, eli noin 20–25 prosentilla nykytasosta.

Eri tutkimuslaitosten tutkijoiden mukaan metsien voimakas lisäkäyttö ja liian pönäkkä nojaaminen bioenergiaan on paitsi ilmaston kannalta huono juttu, myös riskialtis strategia poliittisesti ja taloudellisesti.

Suomi voi jäädä ilman ystäviä, kun hiilinielujen ja bioenergian laskentasääntöjä EU:ssa ja myöhemmin YK:ssa päivitetään.

Hallitus puolustaa biotalousohjelmaansa muun muassa cleantechilla. Bioenergiaan panostamalla halutaan synnyttää uusia vientivaltteja. Ainakin teoriassa.

Cleantech Investin Tarja Tepon mukaan Suomi pyörii kuitenkin omassa biotalouskuplassaan ilman, että kukaan oikein tietää, mitä se tarkoittaa. Käytännössä yksityinen cleantech-raha suuntaa ihan muualle.

Cleantech-vientiä synnyttääkseen Suomen kannattaisi Tepon mielestä satsata pikemminkin energiatehokkuuteen sekä auringon, tuulen ja aaltoenergian hyödyntämiseen.

Alan kärkinimi Michael Liebreich painotti puolestaan Suomessa vieraillessaan maamme mahdollisuuksia energian varastointiin, integrointiin ja hallintaan liittyvissä ratkaisuissa, joiden kasvunäkymät ovat huimat.

Ministeri Rehnillä on nyt mahdollisuus ottaa neuvoista vaarin. Jos Rehnin lupaama selvitys täysin uusiutuvaan energiaan perustuvasta, kestävästä energiajärjestelmästä tehdään tosissaan, päästään bioenergian roolia tarkastelemaan osana laajempaa kokonaisuutta, muita teknologioita ja pidemmän aikavälin horisonttia.

On selvää, että energiapolitiikalla voidaan työllistää metsäalaa. Mutta sillä voidaan myös luoda työtä ja uutta nousua esimerkiksi IT-alalle, joka sulattelee parhaillaan Microsoftin jättipotkuja.

Tämä kuitenkin edellyttäisi uudenlaista energiapolitiikkaa, joka ei jämähdä siihen, mitä meillä on nyt ja mitä olemme olleet menneisyydessä vaan ennakoi, mitä maailma ja Suomi tarvitsee tulevaisuudessa: millainen on se tulevaisuuden fossiilivapaa energiajärjestelmä, johon suomalaiset voivat kehittää maailmalla menestyviä ratkaisuja.

Tuoreet viestit ilmasto- ja energiastrategian valmisteluprosessista eivät lupaa hyvää. Globaali energiamurros kyllä tunnistetaan, mutta siitä ei saada otetta.

Vanhat työkalut eivät tunnu taipuvan uuden energiajärjestelmän hahmottamiseen. Taustaoletuksissa luotetaan, että muutos muualla etenee hitaasti, eikä bioenergiakritiikki tunnu saavan arvoistaan käsittelyä.

Eihän tässä näin pitänyt käydä.

Ministeri Rehn, eiköhän mietitä tätä vielä uudelleen – jo keskustan puoluekokouksessa.

Greenpeace järjestää keskustan puoluekokouksessa lauantai-iltapäivänä A140-salissa keskustelutilaisuuden siitä, mitä mahdollisuuksia käynnissä oleva energiamurros tarjoaa ja miten uusiutuvalla energialla saadaan hyvinvointia koko Suomeen. Tervetuloa vaihtamaan ajatuksia aiheesta muun muassa ministeri Olli Rehnin ja Greenpeacen maajohtaja Sini Harkin kanssa!