Japani tulistui Putinin matkasta
Venäjän presidentti Vladimir Putin on vieraillut ensimmäisen kerran kiistellyillä Kuriileilla Venäjän Kaukoidässä. Japanin ulkoministeri Toshimitsu Motegi reagoi vierailuun jyrkästi.
Putin vieraili Kuriileilla samalla, kun hän oli läheisellä Sahalinin saarella, jossa Venäjän laivastolla on menossa harjoitus. Kreml julkaisi videon Putinin vierailusta, ja hän kävi muun muassa kalanjalostuslaitoksessa, jossa presidentille tarjoiltiin kaviaaria.
Sahalinilla Putin piti uutistoimisto RIA Novostin mukaan kokouksen Venäjän itärajan turvallisuuden varmistamisesta.
Putinin edeltäjä Dmitri Medvedev kävi Kuriileilla vuonna 2010 ensimmäisenä Venäjän presidenttinä. Medvedev kävi sittemmin Kuriileilla useita kertoja ollessaan Venäjän pääministerinä vuosina 2012–20.
Japani katsoo Venäjän hallinnoimien saarten kuuluvan itselleen.
– Pohjoiset alueet… ovat olennainen osa Japanin aluetta sekä historiallisesti että kansainvälisen oikeuden mukaan, ja Japanin hallitus voimakkaasti vastustaa tätä vierailua, Japanin ulkoministeri Motegi ilmoitti lausunnossaan.
Japanin ja Venäjän välit ovat heikentyneet merkittävästi sen jälkeen, kun Venäjä aloitti hyökkäyssodan Ukrainassa vuonna 2022. Samaan aikaan Venäjän välit ovat lämmenneet kahden muun alueen toimijan Kiinan ja Pohjois-Korean kanssa.
Neuvostoliitto valtasi strategisen Kuriilien saariryhmän Japanilta toisen maailmansodan viimeisinä päivinä sen jälkeen, kun Yhdysvallat oli pudottanut atomipommin Japanin Hiroshimaan. Tuolloin Neuvostoliitto julisti sodan Japania vastaan, ja maailmansota päättyi kuusi päivää myöhemmin.
Tuliperäinen saariryhmä sijaitsee Japanille kuuluvan pohjoisen Hokkaidon saaren pohjoispuolella ja Kamtshatkan niemimaan eteläpuolella. Tarkalleen Japanin ja Venäjän kiista koskee neljää saariryhmään kuuluvaa saarta, jotka ovat japaniksi Kunashiri, Habomai, Shikotan ja Etorofu.
Kiistan vuoksi Japanilla ja Venäjällä ei ole rauhansopimusta, vaikka ne ovat solmineet diplomaattiset suhteet vuonna 1956. Tuolloin Neuvostoliiton johtaja Nikita Hrushtshov ehdotti, että kaksi kiistanalaista saarta voitaisiin palauttaa rauhansopimuksen nojalla.
Neuvostoliiton hajoamisen jälkeen Venäjä ja Japani ovat neuvotelleet useasti saarista, mutta edistystä ei ole tapahtunut.
Kuriileilla elää nykyään noin 20 000 ihmistä, jotka ovat Venäjän kansalaisia. Alueen ilmasto on ankara. Saarilla on ainakin kulta- ja hopeaesiintymiä sekä kalaisat vedet.
Neuvostoliiton miehitettyä saaret vuonna 1945 sieltä karkotettiin noin 17 000 japanilaista. Sen jälkeen saarista tuli strategisesti tärkeitä meri- ja ilmavoimien tukikohta-alueita kylmän sodan aikana.