Venezuelan sosialistivallalle rökäletappio

Latinalaisen Amerikan vasemmistohallitusten takaiskut saivat viikonvaiheessa jatkoa Venezuelassa. Edesmenneen presidentin Hugo Chavezin sosialistipuolue menetti enemmistönsä parlamentissa pian sen jälkeen kun valta vaihtui Argentiinan presidentinvaaleissa. Myös Brasilian vasemmistolainen presidentti Dilma Rousseff on suurissa vaikeuksissa.

”Chavismin” 16 vuotta jatkuneen valta-aseman loppu parlamentissa ei ollut asiantuntijalle yllätys.

–  Eniten ehkä yllätyin siitä, että vaalit sujuivat näinkin rauhallisesti, Ulkopoliittisen instituutin vanhempi tutkija Mikael Wigell sanoo.

Hänen mukaansa talouskurjuudessa kyntävä maa on niin kahtiajakautunut, ettei väkivallan mahdollisuutta voi sulkea pois laskuista. Sosialistipresidentti Nicolas Maduro esiintyi tuloksen selvittyä jossain määrin sovinnollisena ja myönsi hävinneensä ”vastavallankumoukselle” – ainakin tilapäisesti.

– Olemme hävinneet nyt taistelun, mutta kamppailu uuden yhteiskunnan rakentamiseksi on vasta alkamassa, Maduro sanoi uutistoimistojen mukaan.

Wigellin mukaan ulkomaailman olisikin syytä seurata tarkasti, kuinka aitoa Maduron kunnioitus vaalitulosta kohtaan on.

Opposition voiton merkitystä vähentää se, että Venezuela on hyvin presidenttivaltainen maa ja Maduron virkakausi jatkuu vuoteen 2019 saakka. Opposition suunnitelmissa on tosin kansanäänestys Maduron asemasta. Sen järjestämiseen tarvittaisiin neljän miljoonan kansalaisen allekirjoitus.

Oppositio ei kuitenkaan voi mitään sille, että Venezuelan talous on täysin riippuvainen öljystä, jonka hinta on pysytellyt hyvin alhaisena maailmanmarkkinoilla.

–  Talouspolitiikkaan tuskin tulee mitään nopeaa käännöstä, ja vaikka tulisikin, niin se ei kyllä lyhyellä aikavälillä paralla Venezuelan taloustilannetta, Wigell sanoo.

Maanantaina vielä kesken olleen ääntenlaskennan mukaan keskusta-oikeistolaisen opposition MUD-yhteenliittymä oli saamassa ainakin 99 paikkaa 167-paikkaiseen parlamenttiin. Se riittäisi muun muassa ajamaan läpi armahduslain, joka vapauttaisi opposition poliittisina vankeina pitämiä henkilöitä.