Espanjassa käynnissä jännitysvaalit

Espanja äänestää joulukiireiden keskellä maan lähihistorian jännittävimmissä vaaleissa. 1970-luvulla päättyneen diktatuurin jälkeen maata on hallittu vuoroin konservatiivien (PP), vuoroin sosialistien (PSOE) johdolla.

Nyt kumpikaan ei näytä saavan riittävää enemmistöä taakseen ensi sunnuntain vaaleissa.

Syyt löytyvät kannatusmittausten sijoilta 3. ja 4. Viime vuonna rakettimaisen nousun kärkisijoille teki vasemmistopuolue Podemos (”Me voimme”).

Hieman myöhemmin nousunsa aloitti keskustalainen Ciudadanos (”Kansalaiset”), joka on sittemmin ajanut jo Podemosin ohi mahdolliseksi kuninkaantekijäksi.

Vaikka viidesosa kansalaisista ei ole vielä päättänyt kantaansa, on selvää, ettei tulevaa hallitusta muodosteta ilman jompaakumpaa uutta tulijaa. Espanjalla on siten edessään monipuoluehallitusten aikakausi.

ULKOPOLIITTISEN INSTITUUTIN vanhemman tutkijan Teemu Sinkkosen mukaan hallitseva kansanpuolue lykkäsi vaalien järjestämistä mahdollisimman pitkälle, jotta voisi todistaa kovien säästötoimien kantaneen hedelmää. Espanjan talouskasvu onkin nykyisellään Euroopan nopeinta, mutta vasemmiston kannattajia se ei vielä ole vakuuttanut.

– Tällä (talouskasvulla) voi olla merkitystä niille, jotka empivät äänestyspäätöstä kansanpuolueen ja Ciudadanosin välillä, Sinkkonen sanoo.

UUSI ASETELMA on muuttanut myös kampanjointia, jossa on keskitytty aiempaa enemmän pääehdokkaiden luonteeseen. Pääministeri Mariano Rajoy jäi aiemmin pois neljän puoluejohtajan tv-väittelystä, mutta puheli sen sijaan leppoisia, pelasi pöytäjalkapalloa ja joi viiniä espanjalaisen tv-julkkiksen kotona kuvatussa ohjelmassa.

Omia julkisuustemppuja ovat toteuttaneet myös muut puoluejohtajat.

– Jos Ciudadanos ja Podemos eivät olisi murtautuneet esiin, poliittiseen viestintään uhrattaisiin nyt paljon vähemmän huolta ja energiaa, arvio viestintäasiantuntija David Redoli uutistoimisto Reutersille.

Sinkkosen mukaan uudet puolueet kalastelevat poliittisista eroistaan huolimatta osin samoilla vesillä, sillä molempien johtotähtenä on muun muassa ollut taistelu perinteisten valtapuolueiden parissa rehottanutta korruptiota vastaan.

ESPANJASSA liki 30 prosenttiin noussut työttömyys on jo laskenut huippuluvuista. Nuorison työttömyysaste huitelee kuitenkin yhä liki 50 prosentissa. Alle 35-vuotiaiden saaminen uurnille onkin yksi vaalien tärkeimpiä kysymyksiä.

– Heillä on työttömyyden takia eniten voitettavaa ja hävittävää, mutta nuoret äänestävät laiskemmin kuin vanhat, sanoo professori David Pac Zaragozan yliopistosta uutistoimisto AFP:lle.

Sinkkonen muistuttaa, että Espanjassa oli jo ennen viimeistä talouskriisiä totuttu melko korkeaan rakenteelliseen työttömyyteen. Taloutta tärkeämpänä vaaliteemana hän näkee itsenäisyyttä haikailevan Katalonian aseman.

– Se, miten näissä vaaleissa äänestetään, vaikuttaa Espanjan tulevaisuuteen monella tavalla. Monet tekevät äänestyspäätöksen sen perusteella, minkälaista politiikkaa puolueet lupaavat Katalonian suuntaan.

Sinkkonen arvioi, että Katalonian tilanteen kärjistyminen hyödyttää kansanpuoluetta, joka on ajanut tiukinta linjaa itsenäistymistä vastaan.