Emerituspiispa paavin Ruotsin-vierailusta: "Luther ja paavi ojentavat kättä toisilleen"
Katolisen kirkon päämies, paavi Franciscus on saapunut Etelä-Ruotsiin kaksipäiväiselle vierailulle. Malmön lentoasemalla häntä oli puoliltapäivin Suomen aikaa vastassa muun muassa pääministeri Stefan Löfven.
Paavin vierailu Ruotsissa osoittaa, että katolisen ja luterilaisen kirkon vanhat riidat ovat lientyneet merkittävästi. Näin arvioi Helsingin emerituspiispa Eero Huovinen, joka osallistuu vierailun ohjelmaan Lundissa.
– Jo pelkkä tutustuminen on auttanut yhteisymmärryksen lisäämisessä. Näinhän on muutenkin ihmisten välillä: jos tuntee toisen ihmisen, silloin on vaikeampaa olla vihainen, sanoo Huovinen STT:lle.
Välien kohentumisen taustalla ovat hänen mukaansa myös viestintä- ja kulkuyhteyksien parantuminen maailmassa sekä yhteinen teologinen tutkimus. Lisäksi toisen maailmansodan kärsimykset yhdistivät kirkkoja.
Paavin vierailu kytkeytyy uskonpuhdistuksen eli reformaation merkkivuoteen.
Noin 500 vuotta sitten alkanut reformaatio johti satoja vuosia kestäneeseen vastakkainasetteluun ja jopa vihanpitoon katolisen kirkon ja muun muassa luterilaisten välillä.
Uskonpuhdistuksen käynnistänyt Martti Luther tuomittiin aikanaan kirkonkiroukseen ja ajettiin maanpakoon. Myös kuolemantuomio uhkasi häntä.
– Nyt paavi Franciscus tulee Lundiin sovinnon hengessä. Voisi melkein sanoa, että Luther ja paavi ojentavat kättä toisilleen, arvioi Huovinen, joka on myös kansainvälisen luterilais-katolisen dialogikomission puheenjohtaja.
Huovisen mukaan nykyisen paavin erityinen aikaansaannos on se, että tämä on muuttanut katolisen kirkon ilmapiiriä avoimemmaksi.
Keskeinen edistysaskel luterilaisten ja katolisten välillä on ollut vuonna 1999 saavutettu yksimielisyys vanhurskauttamisopin pääkohdista eli kysymys siitä, miten ihminen kelpaa Jumalalle.
Huovisen mukaan katolinen ja luterilainen kirkko ovat yhtä mieltä siitä, että mitkään ihmisen omat aikaansaannokset tai suoritukset eivät ratkaise, vaan ”kaikki on pelkästään Jumalan armon varassa”.
– Jumalan luo ei päästä siten, että ihminen itse pyrkii kiipeämään tikapuita pitkin taivaaseen. Armo on sitä, että Jumala tulee alas ihmisen luokse. Ei ole tarkoitus, että yrittäisimme itse tekeytyä pyhiksi, Huovinen kuvaa kirkkojen näkemystä.