Digilehtien verotus voi keventyä – päätöksiä keväällä

Digilehtien verotus voi keventyä Suomessa lähivuosina. Liikenne- ja viestintäministeri Anne Bernerin (kesk.) mukaan hallitus saattaa tehdä päätöksiä asiasta kevään kehysriihessä.

Pohdinnan taustalla on EU-komission torstaina esittämä lakimuutos, joka mahdollistaa digisisältöjen arvonlisäverotuksen laskemisen printtimedian tasolle. Päätösvalta asiassa pysyisi kansallisena.

Suomessa digilehtien ja e-kirjojen arvonlisävero on 24 prosenttia, kun taas sanoma- ja aikakauslehtien tilauksilla vero on 10 prosenttia.

Nykyisissä EU-säännöissä sähköisiä julkaisuja pidetään palveluina, eikä niihin siksi voi soveltaa vastaavaa kevennettyä verokohtelua kuin printtimediaan. Komissio myöntää, että säännöt ovat vanhentuneet, koska ne on laadittu ennen digiaikaa.

Lakimuutos edellyttää kaikkien EU-maiden hyväksynnän. Ministeri Berner uskoo, että muutos menee läpi. EU:n valtiovarainministerit pyysivät keväällä komissiota valmistelemaan muutosta.

– Pääsääntöisesti kaikki maat ovat olleet edistämässä digitalisaatiota ja sitä, että syntyy enemmän digitaalisia palveluita, Berner sanoi STT:lle.

Jos kansallinen päätös tehdään keväällä, se ehtisi voimaan aikaisintaan vuoden 2018 alusta, riippuen komission lakiesityksen toteutumisesta.

– Hallitusohjelmassa meillä on ollut kanta siihen, että digialvin alentamista tulisi edistää. Valtiovarainministerin (Petteri Orpon) kanssa olemme käyneet tätä pohdintaa yhdessä ja kyllä suhtaudumme myötämielisesti tähän, Berner sanoi.

Alv-alennus koskisi Bernerin mukaan todennäköisesti vain digitaalisia sanoma- ja aikakauslehtiä. E-kirjojen korkeampi verokanta säilyisi.

Veroalennuksen fiskaalinen vaikutus olisi pieni. Liikenne- ja viestintäministeriön arvion mukaan digisisältöjen nykyinen alv-taso tuottaa vuosittain verotuloja noin 10 miljoonaa euroa.

– Toivottavasti tämä saattaisi kasvuun mediayritysten tuloja digitaalisen liiketoiminnan osalta. Se voi taas toisaalla tuottaa valtiontalouteen myönteistä tulosta.