Brexit jättää brittiläiset maanviljelijät epävarmaan tilanteeseen

Britannian suunnitteilla oleva ero Euroopan unionista aiheuttaa päänvaivaa myös brittiläisille maatalousalan yrittäjille.

Pieni mutta merkittävä maataloussektori on tällä hetkellä riippuvainen ulkomaalaisista työntekijöistä sekä EU:n maataloustuista.

Silti brexit nähdään myös mahdollisuutena. Esimerkiksi Britannian maanviljelijöiden etujärjestö NFU:n puheenjohtaja Meurig Raymond uskoo, että brexit tarjoaa ”suuren mahdollisuuden maataloudelle”, vaikkakin hän samalla varoittaa, että tarve saada työvoimaa muista maista ei ole katoamassa mihinkään.

Mahdollisuutena EU-eron näkee myös ekonomisti Dieter Helm Oxfordin yliopistosta.

– Brexit tarjoaa ainutlaatuisen mahdollisuuden nollata maatalouspolitiikan, Helm sanoo.

Helm perustelee näkemyksensä sillä, että Euroopan yhteinen maatalouspolitiikka on ollut hänen mukaansa kallista ja sillä on ollut myös nurjapuolensa.

Hän mainitsee esimerkkeinä muun muassa sen, että harva on hänen mukaansa pystynyt vaikuttamaan nettotulokseen, kustannukset kuluttajille ovat olleet korkeat ja maankäyttö tehotonta.

Tuoreimman, vuodelta 2014 kerätyn datan mukaan kuusi prosenttia Britannian maataloussektorilla työskentelevistä on kotoisin jostain muualta kuin Britanniasta.

Maatalouden parissa työskentelee Britanniassa arviolta 480 000 ihmistä. Muista maista tulevaa työvoimaa tarvitaan etenkin sadonkorjuun aikoihin.

EU:lta saavat tuet ovat vielä isommassa roolissa. Vuonna 2015 brittiläiset saivat tukia hieman yli kolme miljardia euroa eli noin 55 prosenttia kokonaistuloistaan.

Konsultointifirma Agra Europen mukaan yhdeksän kymmenestä brittitilasta saattaakin joutua sulkemaan ilman tukia.

Helpottaakseen maatalousalan toimijoiden siirtymistä EU-eron jälkeiseen aikaan on pääministeri Theresa Mayn hallitus luvannut, että Britannia jatkaa tukien maksamista aina vuoteen 2020 asti.